EU:n talousarvio
EU:n talousarviossa yhdistetään resursseja EU:n tasolla. Se tarjoaa jäsenmaille mahdollisuuden saada aikaan yhdessä enemmän tuloksia kuin toimimalla yksin. Talousarvio myös säästää julkisia varoja, sillä siitä rahoitetaan infrastruktuurin ja tutkimusohjelmien kaltaisia hankkeita ja siinä hyödynnetään suhteellisen pienten EU:n investointien kerroinvaikutuksia. Samalla ehkäistään päällekkäisiä kansallisia toimia.
EU:n talousarvio on ensisijaisesti investointibudjetti. Sillä täydennetään jäsenmaiden kansallisia talousarvioita, sillä sen tärkein tavoite on tukea kasvua ja kilpailukykyä laajemmin EU:n tasolla. Siihen turvaudutaan vain silloin kun on tehokkaampaa käyttää varoja EU:n kuin paikallisella, alueellisella tai kansallisella tasolla. Siitä rahoitetaan muun muassa seuraavia toimia:
- maaseutualueiden kehittäminen
- yhteenkuuluvuuden tukeminen ja ympäristönsuojelu
- EU:n koulutus- ja tutkimusohjelmien (Erasmus ja Horisontti) tukeminen
- EU:n ulkorajojen suojelu
- kehitysyhteistyön lisääminen
- ihmisoikeuksien edistäminen.
Esimerkkejä EU:n talousarvion hyödyistä
Pitkän aikavälin talousarvio
Se tunnetaan nimellä ’monivuotinen rahoituskehys’, ja siinä määritellään EU:n menojen painopisteet ja enimmäismäärät seitsemän vuoden aikavälillä. Monivuotisessa rahoituskehyksessä vahvistetaan vuotuiset enimmäismäärät EU:n menoille yleensä sekä tärkeimmille menoluokille (ns. rahoituskehyksen otsakkeet). Sen avulla EU voi suunnitella rahoitusohjelmansa useita vuosia etukäteen.
Nykyinen rahoituskehys kattaa vuodet 2021–2027. Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio ovat osallistuneet rahoituskehyksestä käytyihin neuvotteluihin.
Vuotuinen talousarvio
Vuotuisesta talousarviosta käydään neuvotteluja ja talousarvio hyväksytään vuosittain. Vuotuisessa talousarviossa vahvistetaan varainhoitovuoden tulot ja menot voimassa olevan monivuotisen rahoituskehyksen asettamissa rajoissa.
Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio päättävät yhdessä vuotuisen talousarvion koosta ja jakoperusteista. Perussopimusten (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 17 artiklan 1 kohta ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 317 artikla) mukaan komissio on kuitenkin vastuussa talousarvion toteuttamisesta. Rahoituksen luonteesta riippuen EU:n talousarviota voivat hallinnoida i) komissio ja jäsenmaiden viranomaiset yhdessä; ii) komissio suoraan tai iii) muut viranomaiset EU:ssa tai sen ulkopuolella välillisesti. Jäsenmaat ja komissio vastaavat yhdessä noin 80 prosentista budjettivaroista.
Pitkän aikavälin talousarviosta käytävät neuvottelut
Talousarvion esittäminen
Neuvottelut pitkän aikavälin talousarviosta käynnistyvät muutama vuosi ennen sen hyväksymistä.
Komissio käynnistää virallisen menettelyn esittämällä monivuotista rahoituskehystä koskevan lainsäädäntöpaketin.
Siihen sisältyvät seuraavat ehdotukset:
- monivuotista rahoituskehystä koskeva asetus, jossa vahvistetaan EU:n menojen enimmäismäärät
- omia varoja koskeva päätös, jossa vahvistetaan EU:n tulonlähteet
- alakohtaiset säädökset, joilla säännellään kaikkia EU:n rahoitusohjelmia.
Talousarvioneuvottelut
EU:n neuvosto laatii kantansa ja määrittää aiheet, joissa todennäköisimmin tarvitaan EU-johtajien poliittista ohjausta ja priorisointia. Sen havainnot auttavat Eurooppa-neuvostoa laatimaan päätelmäluonnoksen monivuotista rahoituskehystä koskevasta paketista.
Eurooppa-neuvostossa kokoontuvat EU-johtajat antavat poliittista ohjausta pitkän aikavälin talousarvion pääkohdista ja auttavat näin neuvostoa muodostamaan kantansa.
Myös Euroopan parlamentti vahvistaa kantansa komission ehdotukseen. Kolmikantaneuvottelut Euroopan parlamentin kanssa aloitetaan heti, kun Eurooppa-neuvosto on vahvistanut kantansa. Tarkoituksena on saada ehdotukselle Euroopan parlamentin hyväksyntä.
Talousarvion hyväksyminen
Pitkän aikavälin talousarvio hyväksytään erityisessä lainsäätämisjärjestyksessä.
Monivuotista rahoituskehystä koskeva asetus hyväksytään sen jälkeen kun
- sen hyväksymisestä on päästy neuvostossa yksimielisyyteen
- Euroopan parlamentti antaa hyväksyntänsä päätöksentekomenettelyn päättämiselle (Euroopan parlamentti voi hyväksyä tai hylätä neuvoston kannan, mutta se ei voi tehdä siihen muutoksia).
Ennen kuin omia varoja koskeva päätös voi tulla voimaan, tarvitaan
- neuvoston yksimielinen hyväksyntä
- Euroopan parlamentin lausunto
- jokaisen jäsenmaan hyväksyntä niiden valtiosääntöjen asettamien vaatimusten mukaisesti.
Vuosien 2021–2027 monivuotinen rahoituskehys
Vuotuisen talousarvion neuvotteluprosessi
Oikeusperusta
Euroopan parlamentti ja neuvosto päättävät yhdessä EU:n vuotuisesta talousarviosta. Neuvottelut käydään talousarvion toteuttamista edeltävänä vuonna, ja menettelystä säädetään Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklassa.
Tavanomainen talousarviomenettely
- EU:n toimielimet toimittavat omien sisäisten menettelyjensä mukaisesti laaditut ennakkoarviot komissiolle viimeistään 1.7.
- Komissio toimittaa vuotuisen talousarvioesityksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään 1.9. ottaen huomioon voimassa olevan monivuotista rahoituskehystä koskevan asetuksen sekä talousarvion suuntaviivat seuraavaksi vuodeksi. Komissio pyrkii esittämään talousarvioesityksen kesäkuussa.
- Neuvosto vahvistaa kantansa talousarvioesitykseen (ml. tarkistukset) viimeistään 1.10.
- Euroopan parlamentti vahvistaa kantansa 42 päivän kuluessa (ml. mahdolliset tarkistukset).
Jos Euroopan parlamentti ja neuvosto eivät pääse yhteisymmärrykseen:
- Euroopan parlamentin vahvistettua kantansa parlamentin ja neuvoston edustajista koostuvalla sovittelukomitealla on 21 päivää aikaa päästä sopimukseen yhteisestä tekstistä.
- Parlamentilla ja neuvostolla on 14 päivää aikaa hyväksyä tai hylätä yhteinen teksti.
Jos yhteinen teksti hyväksytään:
- Euroopan parlamentti hyväksyy vuotuisen talousarvion.
Jos neuvosto hylkää yhteisen tekstin:
- Euroopan parlamentti voi silti hyväksyä talousarvion, mutta vain erityisen enemmistön turvin (parlamentin jäsenten enemmistö sekä kolme viidesosaa annetuista äänistä).
Jos Euroopan parlamentti ja neuvosto hylkäävät kumpikin yhteisen tekstin tai eivät pääse yhteisymmärrykseen:
- Talousarvio hylätään, ja komission on laadittava uusi talousarvioesitys.
Vuotuista talousarviota voidaan muuttaa ennakoimattomiin olosuhteisiin reagoimiseksi tai sellaisten tietojen huomioon ottamiseksi, jotka eivät olleet saatavilla komission ehdotuksen laatimishetkellä. Sitä varten voidaan laatia joko oikaisukirjelmä (ennen talousarvion lopullista hyväksymistä) tai lisätalousarvio (talousarvion toteutuksen aikana). Oikaisukirjelmät ja lisätalousarviot hyväksytään samojen menettelysääntöjen mukaisesti kuin yleinen talousarvio.