EU:n talousarvio
EU:n talousarviossa tuodaan yhteen EU:n jäsenmaiden resursseja. Sen ansiosta jäsenmaat saavat enemmän aikaan yhdessä kuin yksin esimerkiksi infrastruktuuri- ja tutkimushankkeiden rahoittamisessa.
EU:n talousarviota käytetään pääasiassa investointeihin, ja sillä täydennetään jäsenmaiden kansallisia talousarvioita. Sen tärkein tavoite on tukea kasvua ja kilpailukykyä laajemmin koko EU:n tasolla. Talousarvioon turvaudutaan vain silloin, kun on tehokkaampaa toteuttaa hankkeita EU:n tasolla kuin paikallisella, alueellisella tai kansallisella tasolla.
Keskeisiä EU:n talousarviosta rahoitettavia hankkeita ja toimia ovat
- maaseudun ja vähemmän kehittyneiden alueiden kehittäminen
- ympäristönsuojelu
- EU:n koulutus- ja tutkimusohjelmien (esim. Erasmus+ ja Horisontti Eurooppa) tukeminen
- EU:n ulkorajojen turvaaminen
- kansainvälisen kehitystyön edistäminen
- ihmisoikeuksien edistäminen.
Esimerkkejä EU:n talousarvion hyödyistä
Nykyisin EU-maat laativat yhdessä monivuotisen pitkän aikavälin talousarvion. Sen puitteissa neuvotellaan ja sovitaan vuotuinen talousarvio, josta myönnetään rahoitusta hankkeille, ohjelmille ja tarpeille pitkän aikavälin talousarvion mukaisesti.
Pitkän aikavälin talousarvio
Pitkän aikavälin talousarviossa, jota kutsutaan monivuotiseksi rahoituskehykseksi, määritellään EU:n menojen painopisteet ja enimmäismäärät useiksi vuosiksi. Siinä vahvistetaan EU:n vuotuisten menojen enimmäismäärät kokonaisuutena sekä tärkeimpien menoluokkien osalta. Kehyksen avulla EU voi suunnitella rahoitusohjelmansa useiksi vuosiksi eteenpäin.
Nykyinen pitkän aikavälin talousarvio kattaa vuodet 2021–2027. Komission tekemästä talousarvioesityksestä neuvoteltiin ja sovittiin Euroopan parlamentin ja neuvoston kesken.
Tämä pitkän aikavälin talousarvio ja koronakriisin vuoksi perustettu NextGenerationEU-rahoitus ovat yhteiseltä arvoltaan noin 2 biljoonaa euroa käypinä hintoina.
Neuvottelut pitkän aikavälin talousarviosta käynnistyvät muutama vuosi ennen sen hyväksymistä.
Komissio käynnistää virallisen prosessin esittämällä ehdotuspaketin seuraavaksi pitkän aikavälin talousarvioksi. Tämä paketti sisältää seuraavat ehdotukset:
- säädös (asetus), jossa määritetään, kuinka paljon EU voi käyttää varoja
- päätös, jossa määritetään EU:n tulonlähteet (”omia varoja koskeva päätös”)
- alakohtaiset säädökset, joilla säännellään kaikkia EU:n rahoitusohjelmia.
EU:n neuvosto laatii kantansa komission ehdotuksiin. Se määrittää aiheet, joissa tarvitaan EU-johtajien poliittista ohjausta ja priorisointia. EU:n neuvoston havainnot auttavat EU-johtajien huippukokousta eli Eurooppa-neuvostoa laatimaan paketista päätelmäluonnoksen. Tämä viitoittaa poliittisesti talousarvion pääkohtia ja auttaa neuvostoa vahvistamaan kantansa.
Myös Euroopan parlamentti vahvistaa kantansa komission ehdotuksiin.
Kun kaikki osapuolet ovat vahvistaneet kantansa, neuvosto ja parlamentti aloittavat neuvottelut yhteisymmärryksen löytämiseksi.
Yhteisymmärryksen löydyttyä pitkän aikavälin talousarvio hyväksytään erityisessä lainsäätämisjärjestyksessä. Kahden keskeisen säädöksen osalta se tarkoittaa seuraavaa:
Monivuotista rahoituskehystä koskeva asetus hyväksytään sen jälkeen, kun
- neuvostossa on päästy yksimielisyyteen neuvottelutuloksesta
- parlamentti antaa hyväksyntänsä päätöksentekomenettelyn loppuun saattamiselle (se voi hyväksyä tai hylätä neuvoston kannan, mutta se ei voi tehdä siihen muutoksia).
Ennen kuin omia varoja koskeva päätös voi tulla voimaan, tarvitaan
- neuvoston yksimielinen hyväksyntä
- parlamentin lausunto
- jokaisen jäsenmaan hyväksyntä omien valtiosääntöjensä mukaisesti (esimerkiksi kansallisessa parlamentissa).
Pitkän aikavälin talousarviota voidaan tarvittaessa tarkistaa sen elinkaaren aikana odottamattomien uusien haasteiden ilmetessä.
Näin tapahtui esimerkiksi vuosien 2021–2027 talousarvion toteuttamisen aikana, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan ja korkea inflaatio- ja korkotaso sekä muuttoliike aiheuttivat erityisiä haasteita. Niiden johdosta komissio ehdotti talousarvion tarkistamista vuonna 2023, ja neuvosto hyväksyi sen parlamentin annettua hyväksyntänsä vuonna 2024.
Aikajana – Neuvottelut EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä 2021–2027
Vuotuinen talousarvio
Vuotuisesta talousarviosta neuvotellaan ja se hyväksytään vuosittain. Siinä vahvistetaan varainhoitovuoden tulot ja menot pitkän aikavälin talousarvion asettamissa rajoissa.
Komissio tekee talousarvioesityksen, josta neuvotellaan ja sovitaan Euroopan parlamentin ja neuvoston kesken. Komissio on vastuussa EU:n talousarvion toteuttamisesta.
Kulloisenkin rahoituskohteen luonteesta riippuen EU:n talousarvion hallinnoinnista voivat vastata
- komissio ja jäsenmaiden viranomaiset yhdessä
- komissio suoraan
- muut viranomaiset EU:ssa tai sen ulkopuolella välillisesti.
Jäsenmaat ja komissio vastaavat yhdessä noin 50 prosentista talousarvion määrärahoista.
Vuotuisen talousarvion neuvotteleminen ja hyväksyminen
Euroopan parlamentti ja neuvosto päättävät yhdessä EU:n vuotuisesta talousarviosta. Se laaditaan ja siitä neuvotellaan sen täytäntöönpanoa edeltävänä vuonna.
- Viimeistään 1.7.: Kaikki EU:n toimielimet toimittavat komissiolle ennakkoarvionsa.
- Viimeistään 1.9.: Komissio toimittaa parlamentille ja neuvostolle vuotuisen talousarvioesityksensä, jossa on otettu huomioon voimassa oleva asetus monivuotisesta rahoituskehyksestä sekä talousarvion suuntaviivat seuraavaksi vuodeksi. Useimmiten komissio esittelee talousarvioesityksensä jo kesäkuussa.
- Viimeistään 1.10.: Neuvosto vahvistaa kantansa talousarvioesitykseen (ml. tarkistukset).
- 42 päivän kuluessa: Euroopan parlamentti vahvistaa kantansa (ml. mahdolliset tarkistukset).
Talousarvioesityksen lähettämistä ja kantojen hyväksymistä seuraavat vaiheet riippuvat siitä, miten ja milloin sopimukseen päästään.
Jos parlamentti ja neuvosto eivät pääse yhteisymmärrykseen:
- Parlamentin ja neuvoston edustajista koostuva sovittelukomitea kutsutaan koolle. Parlamentin vahvistettua kantansa komitealla on 21 päivää aikaa päästä sopimukseen yhteisestä tekstistä.
- Sen jälkeen parlamentilla ja neuvostolla on 14 päivää aikaa hyväksyä tai hylätä yhteinen teksti.
Prosessissa on kolme mahdollista lopputulosta:
- Jos sekä parlamentti että neuvosto hyväksyvät yhteisen tekstin: Parlamentti hyväksyy talousarvion.
- Jos neuvosto hylkää yhteisen tekstin: Parlamentti voi silti hyväksyä talousarvion, mutta vain erityisen enemmistön turvin (parlamentin jäsenten enemmistö sekä 60 % annetuista äänistä).
- Jos sekä parlamentti että neuvosto hylkäävät yhteisen tekstin tai eivät pääse yhteisymmärrykseen: Talousarvio hylätään, ja komission on laadittava uusi talousarvioesitys.
Vuotuista talousarviota voidaan pitkän aikavälin talousarvion tapaan muuttaa, jos ennakoimattomat olosuhteet sitä edellyttävät tai jos tarjolla on sellaista uutta tietoa, jota ei ollut saatavilla komission ehdotuksen laatimishetkellä.
Tätä varten voidaan laatia joko oikaisukirjelmä (ennen talousarvion hyväksymistä) tai lisätalousarvio (talousarvion toteutuksen aikana). Niihin sovelletaan samoja sääntöjä kuin pitkän aikavälin talousarvioon.
Vuotuisen talousarvion neuvotteluaikataulu