Euroopan unioni on saanut aikaan merkittäviä tuloksia kansalaistensa ja koko maailman hyväksi:
- kansalaisten vapaus asua, opiskella ja työskennellä kaikkialla EU:ssa
- maailman suurimpien yhtenäismarkkinoiden ja yhteisen rahan tuoma vauraus
- maailman suurimman kaupparyhmittymän luoma kasvu
- kansalaisten perusoikeuksien, digitaalisten, sosiaalisten, taloudellisten ja muiden oikeuksien suojelu
- matkustamisen vapaus sisärajattoman Schengen-alueen ansiosta
- edelläkävijä ilmastonmuutoksen torjunnassa, ympäristönsuojelussa ja kestävän energian edistämisessä
- kansalaisten terveyden suojeleminen paikallisilta ja maailmanlaajuisilta terveysuhkilta sekä elintarviketurvallisuuden varmistaminen
- tukea ja solidaarisuutta apua tarvitseville luonnonkatastrofien, talouskriisien tai pandemian kohdatessa
- rauha EU:ssa ja vakaus yli 70 vuoden ajan
- laajentumisen vahvistama yhtenäisyys
- tukea ja kehitysapua miljoonille ihmisille eri puolilla maailmaa.
Sisämarkkinat
EU:n vaurauden luoja on sen talouden keskeinen voimatekijä, sisämarkkinat. Niiden ansiosta tavarat, palvelut, raha ja ihmiset voivat liikkua vapaasti suurimmassa osassa Eurooppaa ilman teknisiä tai oikeudellisia esteitä tai liiallista byrokratiaa. Tämä helpottaa yritystoimintaa ja auttaa kuluttajia säästämään rahaa.
Hyödyt ihmisille
Muuttaminen maasta toiseen EU:n sisällä on helpottunut, sillä kaikilla EU-kansalaisilla on oikeus asua, opiskella, työskennellä ja viettää eläkepäiviään missä tahansa EU-maassa.
Jokaisen EU-maan on kohdeltava muiden EU-maiden kansalaisia täsmälleen samalla tavalla kuin omia kansalaisiaan työllisyyttä, sosiaaliturvaa ja verotusta koskevissa asioissa.
Esimerkkejä sisämarkkinoiden hyödyistä:
- Hyödyt kuluttajille: Sisämarkkinoiden suurimpia hyötyjä ovat alhaisemmat hinnat ja suurempi valikoima kuluttajille. Koska EU-maiden välillä ei ole tulleja tai kaupan esteitä, yritykset voivat myydä tuotteitaan ja palvelujaan yli maiden rajojen ilman lisäkustannuksia, minkä ansiosta hinnat ovat kilpailukykyisempiä. Lisäksi kuluttajansuojalainsäädännöllä varmistetaan, että kuluttajilla on samat oikeudet kaikkialla EU:ssa, mm. 14 päivän palautusoikeus nettiostoksissa ja takuu viallisten tuotteiden varalta. Oikeudenmukaista hinnoittelua koskevilla säännöillä estetään hintasyrjintä ja varmistetaan näin, että kuluttajahinnoissa ei ole kohtuuttomia hintaeroja eri maiden välillä.
- Matkapuhelu- ja digipalvelut: EU:n verkkovierailusääntöjen ansiosta kännykkää ja verkkopalveluja voi käyttää ilman ylimääräisiä kustannuksia kaikkialla EU:ssa.
- Yleislaturi: Uusilla säännöillä varmistetaan, että erilaisten matkapuhelimien ja muiden elektronisten laitteiden lataus onnistuu vastedes yhdellä ja samalla laturilla. Tämä on kätevämpää kuluttajille ja auttaa vähentämään sähkö- ja elektroniikkalaiteromua.
- Tuotteiden energiatehokkuus: Koska EU:ssa myytävissä laitteissa käytetään energiamerkkejä, kuluttajan on helppo nähdä, kuinka paljon energiaa ja vettä laite käyttää. EU:n ekosuunnittelusääntöjen ansiosta jääkaapit, pesukoneet ja muut kodinkoneet ovat entistä energiatehokkaampia, mikä auttaa säästämään energiaa ja rahaa.
Hyödyt yrityksille
Sisämarkkinoiden ansiosta yritykset, erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset, voivat paremmin houkutella investointeja, jotta ne voivat kasvaa niin EU:ssa kuin maailmanlaajuisestikin. Sisämarkkinat myös suojaavat yrityksiä niiden toimitusketjuihin mahdollisesti kohdistuvilta häiriöiltä, kun uusien toimittajien ja kumppanien löytäminen on helpompaa. Esimerkiksi koronapandemian aikaan sisämarkkinat tukivat solidaarisuutta maiden välillä ja auttoivat ongelmien ratkaisussa. Ne helpottivat rokotetoimituksia, elpymissuunnitelman käynnistämistä ja maailmanlaajuisia toimia pandemian torjumiseksi.
EU pyrkii parantamaan yritysten, erityisesti pk-yritysten, kilpailukykyä ja edistämään niiden digitalisaatiota ja hiilestä irtautumista. EU laatii tehokkaita eurooppalaisia standardeja sekä edistää tilinpäätösraportoinnin, muiden kuin taloudellisten tietojen raportoinnin ja tilintarkastuksen tehokkaita kansainvälisiä standardeja.
EU suojelee yrityksiä globalisaation haitoilta
- tukemalla pk-yrityksiä
- laatimalla sääntöjä, joilla varmistetaan, että suuret yritykset maksavat veronsa.
EU voi olla avuksi myös silloin, jos yrittäjää kohdellaan epäoikeudenmukaisesti.
Rahoitus ja innovointi
EU pyrkii vauhdittamaan talouskasvua edistämällä innovointia EU:ssa. Se investoi tutkimukseen ja innovointiin Horisontti Eurooppa -ohjelman kautta. Tästä ohjelmasta rahoitusta saaneiden tutkijoiden joukossa on yli 30 Nobel-palkinnon voittajaa.
Yksi merkittävimmistä EU:n innovointitoiminnan tuloksista on Galileo, Euroopan oma maailmanlaajuinen satelliittinavigointijärjestelmä, joka otettiin käyttöön vuonna 2016. Sitä hyödynnetään esimerkiksi älypuhelinten paikannustoiminnossa. Se tarjoamilla navigointi- ja ajanmääritystiedoilla on nykyisin yli 4 miljardia käyttäjää eri puolilla maailmaa. Galileo tukee päivittäistä toimintaa monilla eri aloilla, kuten liikenteessä, logistiikassa, televiestinnässä ja energia-alalla.
EU tukee yrityksiä myös tarjoamalla erilaisia rahoitusmahdollisuuksia. Esimerkiksi maatalousalalla on otettu käyttöön useita EU:n yhteisen maatalouspolitiikan järjestelmiä, joiden tuella yrittäjät voivat laajentaa toimintaansa. EU-rahoitusta on saatavilla myös esimerkiksi kalastuksen, ilmastotoimien, innovoinnin, energian, liikenteen ja tieto- ja viestintätekniikan aloilla toimiville yrityksille, jotka pyrkivät laajentamaan toimintaansa yli kansallisten rajojen.
Yhteinen raha
Vuonna 1999 käyttöön otettu euro on nyt 20 EU-maan virallinen valuutta, ja sitä käyttää lähes 350 miljoonaa ihmistä. Se on edistänyt Euroopan yhdentymistä ja vahvistanut sisämarkkinoita poistamalla valuuttakurssivaihtelujen riskin ja valuutanvaihdosta aiheutuvat kulut, mikä hyödyttää meitä kaikkia.
Kauppa
Euroopan unioni on maailman suurin kauppaliittoutuma. Se on maailman suurin teollisuustuotteiden ja palvelujen viejä ja yli sadan maan suurin tuontimarkkina-alue.
Jäsenmaiden välinen vapaakauppa oli yksi EU:n perustamisen keskeisistä tavoitteista. Tämä on nyt mahdollista sisämarkkinoiden ansiosta. EU on lisäksi rajojensa ulkopuolella sitoutunut edistämään maailmankaupan vapauttamista.
EU on saavuttanut vahvan aseman maailmankaupassa, koska sen jäsenmaat toimivat yhtenä rintamana sen sijaan, että niillä kaikilla olisi erilliset kauppastrategiat. Se on yksi suurimmista kansainvälisen kaupan toimijoista: sen osuus maailman tavarakaupasta on noin 14 %. EU on tehnyt 74 yksittäistä vapaakauppasopimusta maailman eri maiden ja alueiden kanssa. Se myös jatkaa EU:n viennin kaupan esteiden poistamista kaikkialla maailmassa.
EU:n tulliliitto helpottaa EU:n yritysten kaupankäyntiä, se on yhdenmukaistanut EU:n ulkopuolelta tuotavien tavaroiden tullit ja sillä autetaan suojelemaan EU:n kansalaisia ja ympäristöä. Tulliliitto tarkoittaa, että kaikkien EU-maiden tulliviranomaiset toimivat yhdenmukaisesti. Ne soveltavat samoja tariffeja muualta maailmasta tulliliiton alueelle tuotuihin tavaroihin eivätkä kanna tulleja jäsenmaiden välillä.
Sisärajaton alue
EU on luonut sisärajattoman Schengen-alueen, joka takaa vapaan liikkuvuuden yli 425 miljoonalle EU-kansalaiselle sekä EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisille, jotka asuvat tai vierailevat EU:ssa.
Schengen-alueeseen kuuluvat useimmat EU-maat Kyprosta ja Irlantia lukuun ottamatta. Siihen on liittynyt myös tiettyjä EU:n ulkopuolisia maita, kuten Islanti, Norja, Sveitsi ja Liechtenstein. Kaikki Schengen-maiden asukkaat voivat liikkua tällä alueella ilman rajatarkastuksia.
Oikeuksien ja demokratian suojelu
EU-kansalaisilla on monia vapauksia ja oikeuksia, joihin kuuluvat mm. henkilökohtaiset, poliittiset, taloudelliset, sosiaaliset ja kansalaisoikeudet sekä henkilötietojen suoja, syrjinnän torjuntaa koskevat säännöt ja oikeus liikkua vapaasti useimmissa EU-maissa.
Kaikilla EU-kansalaisilla on oikeus osallistua aktiivisesti poliittiseen toimintaan EU:ssa. Kaikilla aikuisilla EU-kansalaisilla on oikeus asettua ehdokkaaksi ja äänestää Euroopan parlamentin vaaleissa. Parlamentti on maailman ainoa välittömillä vaaleilla valittu ylikansallinen kansanedustuslaitos.
Vaalien lisäksi kansalaiset voivat vaikuttaa EU:n politiikkaan eurooppalaisissa kansalaispaneeleissa. Paneeleissa on jäseniä kaikista EU-maista. Niissä keskustellaan keskeisistä valmisteilla olevista EU-aloitteista, joilla on vaikutusta kaikkiin eurooppalaisiin.
Kaikilla EU-kansalaisilla on yhtäläiset perusoikeudet, joiden perustana ovat tasa-arvo, syrjimättömyys, osallisuus, ihmisarvo, vapaus ja demokratia. Näitä arvoja vahvistaa ja suojaa oikeusvaltioperiaate, joka on kirjattu EU:n perussopimuksiin ja EU:n perusoikeuskirjaan.
EU-kansalaisilla on oikeus asua, työskennellä, opiskella ja mennä naimisiin muissa EU-maissa. EU:n tavoitteena on turvata henkilötietojen suoja sekä kuluttajien, työntekijöiden ja kansalaisten oikeudet. Seuraavassa on esimerkkejä oikeuksista eri aloilla.
Työllisyys: Jokaisella EU:ssa työskentelevällä on tiettyjä vähimmäisoikeuksia, jotka liittyvät
- työterveyteen ja -turvallisuuteen
- yhtäläisiin mahdollisuuksiin
- syrjinnältä suojeluun.
Enimmäistuntimäärä, jonka työntekijä saa työskennellä EU:ssa 7 päivän jaksolla, on 48 tuntia. Jokaiselle työntekijälle on taattu vähintään 4 viikon palkallinen vuosiloma.
- Tietosuoja: EU suojelee vahvasti yksilön oikeuksia ja henkilökohtaisia tietoja. Sen ansiosta EU-kansalaiset voivat valvoa paremmin henkilötietojensa käyttöä ja saada tietonsa poistettua sellaisista rekistereistä, joissa niiden säilyttäminen ei ole tarpeen. EU:n tietosuojasäännöillä taataan henkilötietojen suoja, kun tietoja kerätään esimerkiksi verkko-ostosten yhteydessä, työnhaussa tai pankkilainaa hakiessa. Näitä sääntöjä sovelletaan sekä EU:ssa että sen ulkopuolella sijaitseviin yrityksiin ja (julkisiin ja yksityisiin) organisaatioihin, jotka tarjoavat tavaroita tai palveluja EU:ssa.
- Matkustaminen ja maksaminen: EU:n sääntöjen mukaan kuluttajalla on oikeus saada rahansa takaisin palauttaessaan tuotteita ja saada korvausta matkojen viivästyksistä ja peruutuksista, jotka olisi voitu välttää. EU:n sisällä ei myöskään peritä lisämaksuja luotto- tai pankkikorttiostoksista. Maksamista helpottaa myös EU:ssa hiljattain käyttöön otettu pikamaksu, jonka avulla rahansiirrot onnistuvat alle 10 sekunnissa.
- Tuoteturvallisuus: Kuluttajia suojataan EU:ssa pikahälytysjärjestelmällä, jonka avulla vaaralliset tuotteet saadaan nopeasti pois markkinoilta. Hälytykset voivat koskea esimerkiksi leluja, autonistuimia ja hajuvesiä. Järjestelmän kautta voidaan levittää nopeasti tietoa vaarallisista tuotteista ja niiden torjuntatoimista eri maiden kansallisille tuoteturvallisuusviranomaisille. Vastaava hälytysjärjestelmä on käytössä myös elintarvikkeille, jotka eivät täytä terveys- ja turvallisuusvaatimuksia.
- Maataloustuotteet: EU:n maatalous- ja elintarvikealan lainsäädännön ja standardien tavoitteena on terveyden suojelu. Elintarvikkeiden tuotanto- ja jalostusketjua säännellään EU:ssa monilla säädöksillä, joita sovelletaan kaikissa jäsenmaissa. Elintarvikealan EU-säädöksiä sovelletaan myös tuonti- ja vientituotteisiin.
- Sairausvakuutus: Jokainen EU-maissa sairausvakuutusjärjestelmän piiriin kuuluva voi hankkia oman vakuutuslaitoksensa kautta maksuttoman eurooppalaisen sairaanhoitokortin. Sen haltija saa lääketieteellisesti välttämätöntä sairaanhoitoa oleskellessaan tilapäisesti missä tahansa EU-maassa (sekä Islannissa, Liechtensteinissa, Norjassa, Sveitsissä ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa) samoin ehdoin ja kustannuksin kuin kyseisen maan asukkaat. Joissakin maissa hoito on ilmaista.
- Digitaaliset oikeudet: EU:n lainsäädännöllä suitsitaan suuria digitaalisia alustoja ja varmistetaan, etteivät ne voi käyttää asemaansa väärin digitaloudessa. EU-säännöillä on myös parannettu käyttäjien oikeuksia erityisesti sosiaalisen median alustoilla, muun muassa
- annettu käyttäjille mahdollisuus riitauttaa sisällönmoderointipäätöksiä
- lisätty verkkoalustojen avoimuusvaatimuksia
- varmistettu alaikäisten suojelua koskevien velvoitteiden noudattaminen
- tiukennettu kohdennetun mainonnan rajoituksia.
Ilmasto, energia ja ympäristö
Ilmastonmuutoksen torjunta
EU:n tavoitteena on olla vuoteen 2050 mennessä maailman ensimmäinen ilmastoneutraali maanosa, ja se näyttää esimerkkiä muille ilmastonmuutoksen torjunnassa ja talouden viherryttämisessä. EU on sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasujen nettopäästöjä vähintään 55 % vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasoihin verrattuna. Tämä sitoumus sisältyy vuoden 2015 Pariisin sopimukseen, jossa hallitukset sopivat yhdessä merkittävistä yhteisistä toimista, joilla pyritään rajoittamaan ilmaston lämpenemistä ja puuttumaan sen vaikutuksiin. Tämä tavoite on kirjattu EU:n lainsäädäntöön.
EU tekee myös yhteistyötä kehitysmaiden kanssa tukien niitä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja siihen sopeutumisessa. EU, sen jäsenmaat ja Euroopan investointipankki ovat yhdessä suurin kehittyville talouksille tarjottavan julkisen ilmastorahoituksen antaja.
Energia
EU on onnistunut selviytymään energian toimitusvarmuuteen kohdistuvista kriittisistä riskeistä, palauttamaan energiamarkkinoiden ja -hintojen hallinnan ja nopeuttamaan siirtymistä ilmastoneutraaliuteen.
EU:n tasolla toteutettujen toimien ansiosta sähkön ja kaasun kuluttajahinnat ovat laskeneet jyrkästi vuoden 2022 huippulukemista. Uuden energia-alan sisämarkkinalainsäädännön ansiosta heikoimmassa asemassa olevia asiakkaita suojellaan entistä paremmin toimitusten keskeyttämiseltä.
EU:n energia-alan toimien ansiosta puolet EU:n sähköntuotannosta on nyt peräisin uusiutuvista energialähteistä. Tuulivoima on ohittanut kaasuntuotannon, ja siitä on tullut EU:n toiseksi suurin sähkönlähde ydinvoiman jälkeen.
Luonnonsuojelu
EU:n ympäristövaatimukset kuuluvat maailman tiukimpiin. EU:n politiikalla pyritään minimoimaan ilmastolle, terveydelle ja biologiselle monimuotoisuudelle aiheutuvat riskit.
Merkittävimpiä ilmastonmuutoksen ja biologisen monimuotoisuuden köyhtymisen aiheuttajia on metsäkato. Tämä on vain yksi monista ympäristökysymyksistä, joiden vuoksi EU on tehostanut ympäristönsuojelutoimia.
Se on perustanut Natura 2000 ‑verkoston, joka on maailman suurin koordinoitu suojelualueiden verkosto. Lähes 20 % EU:n maa-alasta kuuluu Natura 2000 -verkostoon, jolla edistetään luonnonsuojelua ja biologista monimuotoisuutta.
EU torjuu myös roskaantumista esimerkiksi rajoittamalla tiettyjen kertakäyttöisten muovituotteiden käyttöä ja haluaa löytää niille kestäviä vaihtoehtoja. Lisäksi EU haluaa vähentää ilmansaasteiden aiheuttamia ennenaikaisia kuolemia ja parantaa veden laatua vähentämällä jätteiden ja mikromuovien aiheuttamaa roskaantumista.
Monilla kemikaaleilla on vaarallisia ominaisuuksia, jotka voivat vahingoittaa ympäristöä ja ihmisten terveyttä. EU on antanut noin 40 kemikaalialan säädöstä, joilla suojellaan ihmisten terveyttä ja vähennetään kemikaalien aiheuttamaa pilaantumista.
Terveys
Kun covid-19-pandemia koetteli maailmaa, EU panosti tutkimukseen ja auttoi saamaan rokotteita käyttöön ennätysajassa. Yli 80 % EU:n aikuisväestöstä sai vähintään yhden täyden rokotussarjan koronavirusta vastaan. EU otti edelläkävijänä käyttöön myös EU:n digitaalisen koronatodistuksen, jolla helpotettiin matkustamista. Se kattoi peräti 78 maata ja aluetta. Maailman terveysjärjestö on kehittänyt EU:n mallin pohjalta maailmanlaajuisen järjestelmän, jolla helpotetaan matkustamista ja suojellaan ihmisiä erilaisilta terveysuhkilta myös tulevaisuudessa.
Euroopan terveysunionilla autetaan EU-maita valmistautumaan ja reagoimaan yhdessä terveyskriiseihin tulevaisuudessa. EU varmistaa, että saatavilla on kohtuuhintaisia lääkintätarvikkeita ja että jäsenmaat tekevät yhteistyötä kaikenlaisten sairauksien, mm. syövän, ennaltaehkäisyn, hoidon ja jälkihoidon parantamiseksi.
Pandemia aiheutti kaikille lisää henkisiä paineita, ja erityisen voimakkaasti se koetteli nuoria ja niitä, joilla jo oli mielenterveysongelmia pandemian alkaessa. EU on pyrkinyt edistämään mielenterveyttä käynnistämällä 20 mielenterveysalan lippulaivahanketta, joilla halutaan turvata
- tarkoituksenmukaiset ja tehokkaat ennaltaehkäisytoimet
- laadukkaat ja kohtuuhintaiset mielenterveyspalvelut
- toipujien integroituminen uudelleen yhteiskuntaan.
Solidaarisuutta kriisiaikoina
Suurten luonnonkatastrofien tai ihmisen aiheuttamien katastrofien sattuessa EU pystyy koordinoimaan julkisen avun toimittamista eri puolilta EU:ta katastrofialueille. Kun katastrofin keskelle joutunut maa on aktivoinut pelastuspalvelumekanismin, EU välittää auttamispyynnön järjestelmän kaikille 37 osallistujamaalle. Mekanismin kautta annetaan monenlaista apua, kuten lääkintä- ja hätämajoitustarvikkeita sekä esimerkiksi palontorjuntatiimejä tai etsintä- ja pelastusryhmiä.
Pelastuspalvelumekanismin kautta on jo kanavoitu tukea kaikkialle Eurooppaan ja sen ulkopuolelle. Sen avulla saatiin auttajia paikalle muutamassa tunnissa, kun tuhoisat maanjäristykset koettelivat Albaniaa, Kroatiaa ja Turkkia. Kreikka, Italia, Espanja ja Kanada ovat saaneet apua metsäpalojen ja tulvien taltuttamisessa.
Ukrainalle annettava hätäapu on tähän mennessä ollut mittavin EU:n pelastuspalvelumekanismin operaatio.
EU:n laajentuminen
EU sai alkunsa vuonna 1951. Kuuden perustajajäsenen liitosta on kasvanut 27 maan unioni, joka on yhdistänyt suuren osan Euroopasta.
Sen ansiosta noin 450 miljoonalla eurooppalaisella on nyt vapaa liikkumisoikeus kotimaataan laajemmalla alueella ja monia muitakin yhteisiä oikeuksia ja vapauksia. Demokratia ja oikeusvaltioperiaate ovat lujittuneet, vaikka niitä ajoittain koetellaankin. Sekä ihmisillä että yrityksillä on enemmän mahdollisuuksia.
EU:n laajentumisprosessi on voimakas kannustin demokraattisiin ja taloudellisiin uudistuksiin EU:n jäseneksi haluavissa maissa.
Rauha ja vakaus EU:ssa
EU:n synnystä alkoi rauhan, vakauden ja vaurauden aika, jota on kestänyt jo yli puoli vuosisataa. EU sai vuonna 2012 Nobelin rauhanpalkinnon tunnustuksena yli 70 vuoden yhtäjaksoisesta rauhasta.
Sota on kuitenkin palannut Eurooppaan. Venäjän täysimittainen hyökkäys Ukrainaan on hyökkäys paitsi Ukrainaa vastaan myös vapauden, itsemääräämisoikeuden ja demokratian periaatteita vastaan. EU on tukenut Ukrainaa kaikin tavoin ja pysyy maan rinnalla niin kauan kuin on tarpeen.
EU edistää rauhaa, vaurautta, demokratiaa, perusvapauksia ja oikeusvaltioperiaatetta kaikkialla maailmassa. Se pyrkii ratkaisemaan konflikteja ja edistää sääntöihin perustuvaa kansainvälistä järjestystä.
Kansainvälinen apu ja diplomatia
Yhteisymmärryksessä toimivat EU-maat saavat äänensä paremmin kuuluviin maailmassa kuin 27 erikseen toimivaa, eri kokoista kansakuntaa. EU:n toimielimet ja jäsenmaat ovat yhdessä maailman johtava kehitysavun antaja, ja yhteistyössä ne myös edistävät hyvää hallintoa, torjuvat nälänhätää ja suojelevat luonnonvaroja.
Maailman suurin avunantaja
EU antaa apua suuronnettomuuksien ja humanitaaristen hätätilanteiden yhteydessä niin Euroopassa kuin sen ulkopuolellakin. EU ja sen jäsenmaat ovat yhdessä maailman suurin kansainvälisen avun antaja. Ne antavat yli 50 miljardia euroa vuodessa köyhyyden torjumiseen ja globaalin kehityksen edistämiseen.
EU tarjoaa joka vuosi ruokaa, suojaa, suojelua, terveydenhoitoa ja puhdasta vettä miljoonille suuronnettomuuksien ja konfliktien uhrille yli 110 maassa.
Muuttoliike
Muuttoliike- ja turvapaikka-asioiden hallinnasta on tullut viime vuosina yksi polttavimmista kysymyksistä Euroopassa. EU käynnisti vuonna 2024 uuden yhteisen järjestelmän, jolla pyritään hallitsemaan muuttoliikettä ihmisarvoisella ja kestävällä tavalla. Järjestelmän sääntöjen mukaisesti yksikään EU-maa ei joudu yksin kantamaan muuttoliikkeen hallinnan taakkaa, ja kaikki maat soveltavat oikeudenmukaisia ja tehokkaita menettelyjä ja valvovat EU:n ulkorajoja perusoikeuksia täysimääräisesti kunnioittaen.
Diplomatia ja turvallisuus
EU käyttää erilaisia keinoja, kuten diplomatiaa, pakotteita ja avustustoimia edistääkseen vakautta ja konfliktinratkaisua monilla maailman epävakaimpiin kuuluvilla alueilla. EU on esimerkiksi asettanut massiivisia ja ennennäkemättömän ankaria talouspakotteita Venäjää vastaan heikentääkseen sen kykyä rahoittaa sotaa.
Ihmisoikeuksien edistäminen
EU on vahvasti sitoutunut edistämään ja suojelemaan ihmisoikeuksia. Se puolustaa kansalaisoikeuksia sekä poliittisia, taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurisia oikeuksia ja vapauksia sekä edistää syrjimättömyyttä ja yhdenvertaista kohtelua.
Se vastustaa kaikenlaista kidutusta, kuolemanrangaistusta ja ihmiskauppaa. Se antaa tukea ihmisoikeuksien ja perusvapauksien edistämiseen maissa ja alueilla, joilla ne ovat eniten uhattuina.