EU:n kaikki toiminta perustuu EU:n jäsenmaiden vapaaehtoisesti ja demokraattisesti hyväksymiin perussopimuksiin (oikeusvaltioperiaate). Jos esimerkiksi jotakin politiikanalaa ei mainita missään perussopimuksessa, komissio ei voi tehdä kyseistä alaa koskevia lakiehdotuksia.
Perussopimus on EU:n jäsenmaiden kesken tehty sitova sopimus. Siinä määritellään EU:n tavoitteet, EU:n toimielimiä koskevat säännöt ja päätöksentekomenettelyt sekä suhteet EU:n ja sen jäsenmaiden välillä.
Perussopimuksiin voidaan tehdä muutoksia, kun halutaan tehdä EU:n toiminnasta tehokkaampaa ja avoimempaa, valmistella uusien jäsenmaiden liittymistä tai ottaa käyttöön uusia yhteistyömuotoja, kuten yhteinen raha.
Perussopimusten nojalla EU:n toimielimet voivat hyväksyä lainsäädäntöä, jonka jäsenmaat panevat täytäntöön. Perussopimukset, muu lainsäädäntö, oikeuskäytäntö ja lainsäädäntöehdotukset löytyvät lyhentämättöminä EU-lainsäädännön EUR-Lex-tietokannasta.
EU:n tärkeimmät perussopimukset (uusimmasta vanhimpaan)
Allekirjoitus: 13.12.2007
Voimaantulo: 1.12.2009
Tavoite: EU:n toiminnan demokraattisuuden ja tehokkuuden lisääminen ja EU:n yhteisen äänen vahvistaminen keskusteltaessa globaaleista kysymyksistä, esim. ilmastonmuutos.
Tärkeimmät muutokset: Euroopan parlamentin vallan lisääminen, neuvoston äänestyskäytännön uudistaminen, mahdollisuus eurooppalaisen kansalaisaloitteen tekemiseen, Eurooppa-neuvoston pysyvän puheenjohtajan ja unionin ulkoasioiden korkean edustajan virkojen perustaminen sekä EU:n uuden ulkosuhdehallinnon perustaminen.
Lissabonin sopimuksessa määritellään entistä selkeämmin, missä asioissa toimivalta kuuluu
EU:lle
EU:n jäsenmaille
sekä EU:lle että jäsenmaille.
EU:n tavoitteet ja arvot on vahvistettu Lissabonin sopimuksessa ja EU:n perusoikeuskirjassa.
Lissabonin sopimus lyhentämättömänä
Vuonna 2004 allekirjoitettiin sopimus Euroopan perustuslaista, jonka tavoitteet olivat samankaltaiset kuin Lissabonin sopimuksen. Sopimusta ei kuitenkaan ratifioitu.
Allekirjoitus: 26.2.2001
Voimaantulo: 1.2.2003
Tavoite: EU:n toimielinten uudistaminen siten, että EU toimii tehokkaasti myös 25 jäsenmaan yhteisöksi laajennuttuaan.
Tärkeimmät muutokset: Komission kokoonpanon muuttaminen ja neuvoston äänestysjärjestelmän uudistaminen.
Allekirjoitus: 2.10.1997
Voimaantulo: 1.5.1999
Tavoite: EU:n toimielinten uudistaminen uusien jäsenmaiden liittymistä silmällä pitäen.
Tärkeimmät muutokset: EU:n ja ETY:n perussopimusten muuttaminen, uudelleennumerointi ja konsolidointi. Päätöksenteon avoimuuden lisääminen (tavallisen lainsäätämismenettelyn käytön lisääminen).
Allekirjoitus: 7.2.1992
Voimaantulo: 1.3.1993
Tavoite: Euroopan talous- ja rahaliiton valmistelu ja poliittiseen unioniin kuuluvien käsitteiden (kansalaisuus, yhteinen politiikka ulko- ja sisäasioissa) käyttöönotto.
Tärkeimmät muutokset: Euroopan unionin perustaminen ja Euroopan parlamentin päätöksentekovaltaa lisäävän yhteispäätösmenettelyn käyttöönotto. EU-maiden väliset uudet yhteistyömuodot esimerkiksi puolustus-, oikeus- ja sisäasioissa.
Allekirjoitus: 17.2.1986 (Luxemburg) / 28.2.1986 (Haag)
Voimaantulo: 1.7.1987
Tavoite: Toimielinten uudistaminen Portugalin ja Espanjan jäsenyyttä varten sekä päätöksenteon nopeuttaminen yhtenäismarkkinoiden perustamista silmällä pitäen.
Tärkeimmät muutokset: Määräenemmistöäänestyksen laajentaminen neuvostossa (minkä seurauksena yksittäisen maan oli vaikeampi kumota lakiehdotuksia veto-oikeudellaan), yhteistyö- ja hyväksyntämenettelyjen käyttöönotto sekä Euroopan parlamentin vaikutusvallan lisääminen.
Allekirjoitus: 8.4.1965
Voimaantulo: 1.7.1967
Tavoite: Toimielinten rationalisoiminen.
Tärkeimmät muutokset: Kaikkia kolmea Euroopan yhteisöä (ETY, Euratom ja Euroopan hiili- ja teräsyhteisö) palvelevien komission ja neuvoston perustaminen. Kumottu Amsterdamin sopimuksella.
Allekirjoitus: 25.3.1957
Voimaantulo: 1.1.1958
Tavoite: Euroopan talousyhteisön (ETY) ja Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom) perustaminen.
Tärkeimmät muutokset: Euroopan integraation laajentaminen yleiseen talousyhteistyöhön.
Euroopan talousyhteisön perustamissopimus lyhentämättömänä
Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimus lyhentämättömänä
Allekirjoitus: 18.4.1951
Voimaantulo: 23.7.1952
Voimassaolo päättyi: 23.7.2002
Tavoite: Keskinäisen riippuvuuden lisääminen hiilen ja teräksen tuotannossa siten, ettei yksi maa enää voisi toteuttaa armeijan liikekannallepanoa muiden maiden tietämättä. Sopimus lievitti toisen maailmansodan jälkeisiä epäluuloja ja jännitteitä. Sen voimassaolo päättyi vuonna 2002.
Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamissopimus lyhentämättömänä
Perussopimuksia on muutettu sitä mukaa kuin uusia maita on liittynyt EU:hun:
- 2013 (Kroatia)
- 2007 (Bulgaria ja Romania)
- 2004 (Tšekki, Kypros, Viro, Unkari, Latvia, Liettua, Malta, Puola, Slovakia ja Slovenia)
- 1995 (Itävalta, Suomi ja Ruotsi)
- 1986 (Espanja ja Portugali)
- 1981 (Kreikka)
- 1973 (Tanska, Irlanti ja Yhdistynyt kuningaskunta).