Siirry pääsisältöön

EU:n kaikki toiminta perustuu EU:n jäsenmaiden vapaaehtoisesti ja demokraattisesti hyväksymiin perussopimuksiin (oikeusvaltioperiaate). Jos esimerkiksi jotakin politiikanalaa ei mainita missään perussopimuksessa, komissio ei voi tehdä kyseistä alaa koskevia lakiehdotuksia.

Perussopimus on EU:n jäsenmaiden kesken tehty sitova sopimus. Siinä määritellään EU:n tavoitteet, EU:n toimielimiä koskevat säännöt ja päätöksentekomenettelyt sekä suhteet EU:n ja sen jäsenmaiden välillä.

Perussopimuksiin voidaan tehdä muutoksia, kun halutaan tehdä EU:n toiminnasta tehokkaampaa ja avoimempaa, valmistella uusien jäsenmaiden liittymistä tai ottaa käyttöön uusia yhteistyömuotoja, kuten yhteinen raha.

Perussopimusten nojalla EU:n toimielimet voivat hyväksyä lainsäädäntöä, jonka jäsenmaat panevat täytäntöön. Perussopimukset, muu lainsäädäntö, oikeuskäytäntö ja lainsäädäntöehdotukset löytyvät lyhentämättöminä EU-lainsäädännön EUR-Lex-tietokannasta.

EU:n tärkeimmät perussopimukset (uusimmasta vanhimpaan)

Perussopimuksia on muutettu sitä mukaa kuin uusia maita on liittynyt EU:hun:

  • 2013 (Kroatia)
  • 2007 (Bulgaria ja Romania)
  • 2004 (Tšekki, Kypros, Viro, Unkari, Latvia, Liettua, Malta, Puola, Slovakia ja Slovenia)
  • 1995 (Itävalta, Suomi ja Ruotsi)
  • 1986 (Espanja ja Portugali)
  • 1981 (Kreikka)
  • 1973 (Tanska, Irlanti ja Yhdistynyt kuningaskunta).

Videot