EU:n talousarvio on avainasemassa EU:n haasteisiin vastaamisessa. Sillä varmistetaan, että EU on jatkossakin demokraattinen, rauhanomainen, vauras ja kilpailukykyinen alue. EU:n talousarviosta rahoitetaan EU:n toiminnan painopisteitä ja mittavia hankkeita, joita useimmat EU-maat eivät pystyisi rahoittamaan yksin joko hankkeiden koon tai valtioiden rajat ylittävän luonteen takia. Jäsenmaiden resursseja yhdistävällä talousarviolla yhdistetään resursseja ja tuetaan kaikkia EU-maita, niiden kansalaisia ja yhteiskuntia ja vahvistetaan sitä kautta EU:n taloutta ja geopoliittista asemaa.
EU laatii pitkän aikavälin talousarvioita, jotka tunnetaan nimellä monivuotinen rahoituskehys. Niissä määritellään EU:n menojen painopisteet ja enimmäismäärät useiksi vuosiksi. Nykyinen pitkän aikavälin talousarvio kattaa vuodet 2021–2027.
Pitkän aikavälin talousarvion ohella vahvistetaan myös vuotuinen talousarvio. Siinä vahvistetaan varainhoitovuoden tulot ja menot pitkän aikavälin talousarvion asettamissa rajoissa.
Komissio tekee talousarvioesityksen, josta neuvotellaan ja sovitaan Euroopan parlamentin ja neuvoston kesken. Komissio vastaa varojen hallinnoinnista pääasiassa yhdessä EU:n jäsenmaiden kansallisten hallitusten kanssa.
Euroopan parlamentti tekee vuosittain arvion edellisvuoden talousarvion toteuttamisesta ja päättää neuvoston suosituksen perusteella, onko komissio tehnyt sen asianmukaisella tavalla. Tätä kutsutaan vastuuvapauden antamiseksi.
Varojen käyttö
EU:n talousarvion avulla luodaan esimerkiksi työpaikkoja ja rahoitetaan terveyttä, koulutusta ja liikenne- ja energiainfrastruktuureja edistäviä hankkeita, tehostetaan EU:n rajaturvallisuutta, lievennetään ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja edistetään digitaalista siirtymää.
Viime vuosina EU:n talousarviossa on korostunut entistä enemmän EU:n solidaarisuuden osoittaminen. Siitä on tullut EU:n keskeinen kriisinhallintaväline. Talousarvio auttaa vastaamaan EU:n suurimpiin haasteisiin, kuten koronaviruspandemiaan ja Venäjän Ukrainassa käymään hyökkäyssotaan, ja varmistamaan EU:n energiaomavaraisuuden sekä rakentamaan EU:n strategista riippumattomuutta.
EU:n talousarvio 2021–2027 yhdessä NextGenerationEU-elpymisvälineen kanssa on arvoltaan noin 2 biljoonaa euroa käypinä hintoina. Se voidaan jakaa 7 menoluokkaan.
- Sisämarkkinat, innovointi ja digitaalitalous
- Koheesio, palautumiskyky ja arvot
- Luonnonvarat ja ympäristö
- Muuttoliike ja rajaturvallisuus
- Turvallisuus ja puolustus
- Naapurialueet ja muu maailma
- EU:n yleinen hallinto
EU:n pitkän aikavälin talousarvion määrärahat käypinä hintoina
Vuoden 2024 talousarvion painopisteet
Vuoden 2024 talousarviosta rahoitetaan EU-maiden ja maailmanlaajuisten kumppaneiden kiireellisimpiä elpymistoimia. Rahoituksella edistetään vihreää ja digitaalista siirtymää, luodaan työpaikkoja ja vahvistetaan EU:n roolia maailmassa. Näin tuetaan EU:n nykyaikaistamista ja lujittamista.
Erityisesti talousarviolla vahvistetaan EU:n tukea Ukrainalle, edistetään investointeja kriittisiin teknologioihin ja puolustukseen, tuetaan kumppaneita Länsi-Balkanilla ja autetaan luonnonkatastrofeista kärsiviä EU-maita ja humanitaaristen kriisien koettelemia maita.
EU-varojen hallinnointi
Vastuu vuosien 2021–2027 talousarvion hallinnoinnista jakautuu seuraavasti:
- 56 % – kansalliset viranomaiset ja komissio yhdessä (”yhteinen hallinnointi”)
- 37 % – komissio, sen virastot ja edustustot EU:n ulkopuolella (”suora hallinnointi”)
- 7 % – muut kansainväliset organisaatiot, kansalliset virastot tai EU:n ulkopuoliset maat (”välillinen hallinnointi”)
- NextGenerationEU-välineen osalta 90 % varoista kanavoidaan EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen kautta. Rahoituksen arvo on 648 miljardia euroa, ja varoja hallinnoidaan suoraan.
Vastuu talousarvion toteuttamisesta on viime kädessä komissiolla. Sen on varmistettava, että jokainen käytetty euro kirjataan ja sen käyttö on ollut perusteltua. Jos varoja on myönnetty aiheettomasti, komissio perii rahat takaisin yhteistyössä kyseisten EU-maiden kanssa.
EU:n vuotuiseen talousarvioon tehdään sekä sen toteuttamisen aikana että sen jälkeen tarkastuksia, joista vastaavat Euroopan komissio, Euroopan tilintarkastustuomioistuin ja Euroopan parlamentti. Myös Euroopan petostentorjuntavirastolla (OLAF) on valtuudet tutkia EU:n talousarvion epäiltyä väärinkäyttöä.
