EU:n talousarvio yhdistää EU-maiden resursseja ja vahvistaa EU:n taloutta ja geopoliittista asemaa. Sillä vaikutetaan EU:n 450 miljoonan asukkaan jokapäiväiseen elämään.
Talousarvio rahoitetaan pääasiassa seuraavista lähteistä:
- tietty osuus jäsenmaiden bruttokansantulosta (BKTL) kunkin maan tilanteen mukaisesti.
- EU:n ulkopuolelta tuotavien tuotteiden tuontitullit
- pieni osa kunkin EU-maan keräämästä arvonlisäverosta
- kunkin EU-maan kierrättämättömän muovipakkausjätteen määrään perustuva rahoitusosuus
Näitä tulonlähteitä kutsutaan EU:n omiksi varoiksi. Yhdessä ne muodostavat EU:n talousarvion keskeisen rahoituslähteen.
Muita talousarvion tuloja ovat EU:n ulkopuolisten maiden tiettyihin ohjelmiin maksamat rahoitusosuudet, viivästyskorot ja sakot sekä edellisen vuoden ylijäämä.
EU:n talousarvion perusperiaatteena on, että menojen on vastattava tuloja eli vuotuisten tulojen on katettava kaikki vuotuiset menot.
Lisäksi Euroopan komissio on EU:n perussopimusten nojalla valtuutettu ottamaan EU:n puolesta lainaa kansainvälisiltä pääomamarkkinoilta. Komissio on vuodesta 2021 lähtien kerännyt varoja pääomamarkkinoilta voidakseen rahoittaa koronakriisin jälkeistä NextGenerationEU-elpymissuunnitelmaa. Nämä EU:n joukkolainat maksetaan takaisin pitkällä aikavälillä vuoteen 2058 mennessä.