EU:n talousarvio yhdistää EU-maiden resursseja ja vahvistaa EU:n taloutta ja geopoliittista asemaa. Sillä vaikutetaan EU:n 450 miljoonan asukkaan jokapäiväiseen elämään.
Talousarvio rahoitetaan seuraavista lähteistä:
-
tietty osuus jäsenmaiden bruttokansantulosta (BKTL) kunkin maan tilanteen mukaisesti.
-
EU:n ulkopuolelta tuotavien tuotteiden tuontitullit
-
pieni osa kunkin EU-maan keräämästä arvonlisäverosta
-
kunkin EU-maan kierrättämättömän muovipakkausjätteen määrään perustuva rahoitusosuus
-
muut tulot, kuten EU:n ulkopuolisten maiden tiettyihin ohjelmiin maksamat rahoitusosuudet, viivästyskorot ja sakot sekä edellisen vuoden ylijäämä.
Näitä tulonlähteitä kutsutaan EU:n omiksi varoiksi. EU keskustelee parhaillaan uusista omista varoista, jotta se voisi monipuolistaa ja uudistaa talousarvionsa tulonlähteitä. Tulevaisuudessa niitä voitaisiin kytkeä esimerkiksi kasvihuonekaasupäästöihin tai yritysten voittoihin.
EU:n talousarvion perusperiaatteena on, että menojen on vastattava tuloja eli vuotuisten tulojen on katettava kaikki vuotuiset menot.
Lisäksi Euroopan komissio on EU:n perussopimusten nojalla valtuutettu ottamaan EU:n puolesta lainaa kansainvälisiltä pääomamarkkinoilta. Komissio on vuodesta 2021 lähtien kerännyt varoja pääomamarkkinoilta voidakseen rahoittaa koronakriisin jälkeistä NextGenerationEU-elpymissuunnitelmaa. Nämä EU:n joukkolainat maksetaan takaisin pitkällä aikavälillä vuoteen 2058 mennessä.