Skip to main content

Perustiedot

Pääkaupunki: Tukholma

Viralliset EU-kielet: ruotsi

EU:n jäsenmaa: 1.1.1995 alkaen

Rahayksikkö: Ruotsin kruunu (SEK). Ruotsi on sitoutunut ottamaan euron käyttöön, kun se täyttää tarvittavat edellytykset.

SchengenSchengen-alueen jäsen 25.3.2001 alkaen

TilastotietoaMaantieteellinen koko – väestö – bruttokansantuote asukasta kohti ostovoimastandardina ilmaistuna

Valtiomuoto:

Ruotsi on parlamentaarinen demokratia ja perustuslaillinen monarkia, jonka hallituksen päämiehenä toimii pääministeri ja valtionpäämiehenä kuningas tai kuningatar. Toimeenpanovalta on hallituksella. Lakiasäätävänä elimenä on yksikamarinen parlamentti. Ruotsi on yhtenäisvaltio ja jakautuu 20 alueeseen ja 290 kuntaan.

Sijainti EU:n kartalla

Kauppa ja talous

Ruotsin talouden tärkeimmät toimialat olivat vuonna 2020 julkinen hallinto, maanpuolustus, koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelut (21,6 %), teollisuus (17,1 %) sekä tukku- ja vähittäiskauppa, kuljetus, majoitus- ja ravitsemistoiminta (16,6 %).

Ruotsin viennistä 52 % on EU:n sisäistä (Saksa 11 %, Tanska 8 % ja Suomi 7 %); 11 % viennistä suuntautuu Norjaan ja 8 % Yhdysvaltoihin.

Tuonnista puolestaan 68 % tulee muista EU-maista (Saksa 18 %, Alankomaat 10 % ja Tanska 7 %). Muut tärkeimmät tuontimaat ovat Norja (9 %) ja Kiina (6 %).

Ruotsi EU:ssa

Euroopan parlamentti

Ruotsilla on 20 edustajaa Euroopan parlamentissa. Parlamentin jäsenet.

Euroopan parlamentin Ruotsin-tiedotustoimisto

Euroopan unionin neuvosto

EU-maiden ministerit kokoontuvat säännöllisesti EU:n neuvostossa, joka hyväksyy EU-lainsäädäntöä ja koordinoi eri politiikan alojen toimia. Ruotsin hallituksen edustajat osallistuvat neuvostossa kukin oman alansa kokouksiin.

Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajuus

EU:n neuvostolla ei ole pysyvää yksittäistä puheenjohtajaa (toisin kuin esimerkiksi komissiolla tai parlamentilla). Kukin EU-maa johtaa neuvoston työskentelyä vuorollaan puolen vuoden ajan toimiessaan neuvoston puheenjohtajavaltiona.

Puolivuotiskauden aikana kukin maan hallituksen ministereistä toimii oman politiikan alansa kokousten puheenjohtajana ja voi vaikuttaa asialistalle otettaviin kysymyksiin. Ministerit edistävät myös EU:n muiden toimielinten kanssa käytävää vuoropuhelua.

Ruotsin puheenjohtajakaudet:

tammikuu–kesäkuu 2001 | heinäkuu–joulukuu 2009

Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajuus

EU:n neuvoston nykyinen puheenjohtajavaltio

Euroopan komissio

Ruotsista Euroopan komission jäseneksi on valittu Ylva Johansson, jonka vastuualueena ovat sisäasiat.

Komissiolla on kussakin EU-maassa paikallistoimisto eli edustusto.

Euroopan komission Ruotsin-edustusto

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea

Ruotsilla on 12 edustajaaEuroopan talous- ja sosiaalikomiteassa. Komitea on neuvoa-antava elin, joka edustaa työnantajia, työntekijöitä ja muita intressiryhmiä. Se antaa lausuntoja EU:n lainsäädäntöehdotuksista, jotta niissä otettaisiin mahdollisimman hyvin huomioon mahdolliset vaikutukset EU-maiden työ- ja yhteiskuntaelämään.

Euroopan alueiden komitea

Ruotsilla on 12 edustajaaEuroopan alueiden komiteassa, joka on EU:n alue- ja paikallisedustajien kokous. Komitea on neuvoa-antava elin, joka antaa lausuntoja EU:n lainsäädäntöehdotuksista, jotta niissä otettaisiin mahdollisimman hyvin huomioon EU:n eri alueiden näkökulma.

Pysyvä EU-edustusto

Ruotsi pitää yhteyttä EU:n toimielimiin myös Brysselissä sijaitsevan pysyvän edustustonsa kautta. Edustusto on verrattavissa suurlähetystöön, jonka päätehtävänä on ajaa maan etuja ja toimintalinjoja EU:ssa.

Talousarviot ja rahoitus

Kuinka paljon Ruotsi maksaa ja saa EU:ssa?

Kukin EU-maa osallistuu EU:n talousarvion rahoitukseen tasapuolisesti kykynsä mukaan. Mitä suurempi maan kansantalous on, sitä enemmän se maksaa.

EU:n talousarvion tarkoituksena ei ole vaurauden jakaminen uudelleen, vaan siinä keskitytään kokonaisvaltaisesti kaikkien eurooppalaisten tarpeisiin.

Lisätietoa EU:n talousarviosta, tuloista ja menoista:

EU:n rahoittamat hankkeet Ruotsissa

Ruotsin EU:n talousarvioon maksamilla varoilla rahoitetaan hankkeita kaikissa EU-maissa, esimerkiksi teiden rakennusta, tieteellistä tutkimusta ja ympäristönsuojelua.

Lisätietoa EU-rahoituksesta jäsenmaissa (myös Ruotsissa)