Perustiedot
Pääkaupunki: Tukholma
Virallinen EU-kieli: ruotsi
EU:n jäsenmaa: 1.1.1995 alkaen
Rahayksikkö: Ruotsin kruunu (SEK). Ruotsi on sitoutunut ottamaan euron käyttöön, kun se täyttää vaaditut edellytykset.
Schengen: Schengen-alueen jäsen 25.3.2001 alkaen
Tilastotietoa:
- Pinta-ala: 447 424 km2
- Väkiluku: 10 587 710
(Lähde: Eurostat – vuoden 2025 tiedot: pinta-ala ja väkiluku)
Valtiomuoto
Ruotsi on parlamentaarinen demokratia ja perustuslaillinen monarkia, jonka hallituksen johtajana toimii pääministeri ja valtionjohtajana kuningas tai kuningatar. Toimeenpanovalta on hallituksella. Lakiasäätävänä elimenä on yksikamarinen parlamentti, jossa on 349 jäsentä. Ruotsi on yhtenäisvaltio ja jakautuu 20 alueeseen ja 290 kuntaan.
Kauppa ja talous
Ruotsin BKT asukasta kohti on Euroopan unionin kahdeksanneksi korkein, 42 900 euroa, mikä on selvästi yli EU:n keskiarvon (38 100 euroa). Sen osuus on 3,1 % koko EU:n BKT:sta.
(Lähde: Eurostat – vuoden 2023 tiedot: BKT asukasta kohti ja BKT)
(Lähde: Eurostat – vuoden 2024 tiedot: vienti ja tuonti)
Euroopan parlamentti
Ruotsilla on 21 edustajaa Euroopan parlamentissa: ruotsalaiset Euroopan parlamentin jäsenet. Parlamentilla on toimisto kussakin EU-maassa. Euroopan parlamentin Ruotsin-toimisto
Euroopan unionin neuvosto
EU-maiden ministerit kokoontuvat säännöllisesti EU:n neuvostossa, joka hyväksyy EU-lainsäädäntöä ja koordinoi eri politiikan alojen toimia. Ruotsin hallituksen edustajat osallistuvat neuvostossa kukin oman alansa kokouksiin useita kertoja vuodessa.
Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajuus
EU:n neuvostolla ei ole pysyvää yksittäistä puheenjohtajaa (toisin kuin komissiolla tai parlamentilla). Kukin EU-maa johtaa neuvoston työskentelyä vuorollaan puolen vuoden ajan toimiessaan neuvoston puheenjohtajamaana.
Puolivuotiskauden aikana kukin maan hallituksen ministereistä toimii oman politiikan alansa kokousten puheenjohtajana ja voi vaikuttaa asialistalle otettaviin kysymyksiin. Ministerit edistävät myös EU:n muiden toimielinten kanssa käytävää vuoropuhelua.
Ruotsin puheenjohtajakaudet:
tammikuu–kesäkuu 2001 | heinäkuu–joulukuu 2009 | tammikuu–kesäkuu 2023
Euroopan komissio
Ruotsista Euroopan komission jäseneksi on valittu Jessika Roswall, jonka vastuualueina ovat ympäristöasiat, vesiresilienssi ja kilpailukykyinen kiertotalous.
Komissiolla on kussakin EU-maassa paikallistoimisto eli edustusto. Euroopan komission Ruotsin-edustusto
Euroopan talous- ja sosiaalikomitea
Ruotsilla on 12 edustajaaEuroopan talous- ja sosiaalikomiteassa. Komitea on neuvoa-antava elin, joka edustaa työnantajia, työntekijöitä ja muita intressiryhmiä. Se antaa lausuntoja EU:n lainsäädäntöehdotuksista, jotta niissä otettaisiin mahdollisimman hyvin huomioon vaikutukset eri maiden työ- ja yhteiskuntaelämään.
Euroopan alueiden komitea
Ruotsilla on 12 edustajaaEuroopan alueiden komiteassa, joka on EU:n alue- ja paikallisedustajien kokous. Komitea on neuvoa-antava elin, joka antaa lausuntoja EU:n lainsäädäntöehdotuksista, jotta niissä otettaisiin mahdollisimman hyvin huomioon EU:n eri alueiden näkökulma.
Pysyvä EU-edustusto
Ruotsi pitää yhteyttä EU:n toimielimiin myös Brysselissä sijaitsevan pysyvän edustustonsa kautta. Edustusto on verrattavissa suurlähetystöön, jonka päätehtävänä on ajaa maan etuja ja toimintalinjoja EU:ssa.
Talousarvio ja rahoitus
Miten Ruotsi hyötyy EU-rahoituksesta?
EU-rahoituksen avulla varmistetaan, että EU on jatkossakin demokraattinen, rauhanomainen, vauras ja kilpailukykyinen alue. EU rahoittaa talousarviostaan ensisijaisia tavoitteitaan ja suuria hankkeita, joita useimmat yksittäiset EU-maat eivät pystyisi yksin rahoittamaan.
EU:n jäsenyydestä saatavat hyödyt ovat huomattavasti suuremmat kuin jäsenmaiden EU:lle maksamat rahoitusosuudet. Kaikki jäsenmaat saavat etua esimerkiksi siitä, että EU:lla on sisämarkkinat ja yhteinen linja muuttoliikeasioissa, terrorismin torjunnassa ja ilmastokysymyksissä. Samaten kaikki hyötyvät panostuksista liikenneinfrastruktuuriin, julkisten palvelujen uudistuksiin, digitalisaatioon, sairaanhoitomenetelmien kehittämiseen ja muuhun yhteiseen hyvään.
Kukin EU-maa osallistuu EU:n talousarvion rahoitukseen tasapuolisesti. Mitä suurempi maan kansantalous on, sitä enemmän se maksaa.
EU:n varoissa ei ole kyse antamisesta ja ottamisesta, vaan tavoitteena on kehittää yhteisvoimin Eurooppaa ja maailmaa kaikkien kannalta paremmaksi.
EU:n tulot ja menot – vuosi- ja maakohtaista tietoa
EU:n rahoittamat hankkeet Ruotsissa
EU:n budjettivaroilla rahoitetaan ohjelmia ja hankkeita kaikissa EU-maissa, esimerkiksi teiden rakennusta, tieteellistä tutkimusta ja ympäristönsuojelua.
Lisätietoa EU-rahoituksesta Ruotsissa ja elpymistukivälineen varojen käytöstä.