EU ja sen jäsenmaat
Perustettu vuonna 1951 toisen maailmansodan jälkeen. Perustajamaita oli kuusi: Alankomaat, Belgia, Italia, Luxemburg, Ranska ja Saksa.
Nykyisin jäsenenä on 27 maata.
Jäsenyyttä on hakenut 9 ehdokasmaata ja yksi mahdollinen ehdokasmaa.
Institutionaalinen rakenne: EU:lla on kokonaan omanlaisensa rakenne. Siihen sisältyy toimielimiä, elimiä ja virastoja, jotka kaikki edistävät työllään EU:n ja eurooppalaisten yhteisiä etuja. EU:lla on 7 toimielintä, 9 muuta elintä ja yli 30 erillisvirastoa, jotka sijaitsevat eri puolilla EU:ta.
Vaalit: EU-vaaleissa valitaan uudet Euroopan parlamentin jäsenet joka viides vuosi.
Ihmiset, koko ja avoimet rajat
Väkiluku: Lähes 450 miljoonaa asukasta, joiden osuus maailman väestöstä on 5,5 %.
Väestön kehitys: Asiantuntija-arvioiden mukaan EU:n väestö kasvaa tasaisesti vuoteen 2026 asti, minkä jälkeen sen ennustetaan pienenevän vuoteen 2100 mennessä 420 miljoonaan.
Monikulttuuriset yhteiskunnat: EU:n asukkaista noin 43 miljoonaa on ulkomaan kansalaisia. Heistä lähes 14 miljoonaa on muiden EU:n jäsenvaltioiden kuin asuinjäsenvaltionsa kansalaisia. Loput ovat EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisia. Keskimäärin 3,1 % kunkin EU-maan asukkaista on jostain toisesta EU-maasta ja 6,4 % on EU:n ulkopuolisen maan kansalaisia.
Pinta-ala: 4 miljoonaa km². Saksa on väkiluvultaan ja Ranska pinta-alaltaan suurin EU-maa. Malta on pienin EU-maa sekä asukasmäärän että pinta-alan osalta.
Kaupungistumisaste: EU:n väestöstä 39 % asuu suurissa kaupungissa, 36 % pienemmissä kaupungeissa ja esikaupunkialueilla ja 25 % maaseudulla.
Avoimet rajat: Schengen-alueen ansiosta ihmiset ovat vuodesta 1985 alkaen voineet liikkua ilman rajatarkastuksia. Näin tuetaan EU:n vapaan liikkuvuuden periaatetta, jonka ansiosta jokainen EU:n kansalainen voi matkustaa, työskennellä ja asua missä tahansa EU-maassa ilman erityisiä muodollisuuksia. Kaikki EU:n jäsenvaltiot Kyprosta ja Irlantia lukuun ottamatta kuuluvat Schengen-alueeseen. Viimeksi siihen liittyivät Bulgaria ja Romania maaliskuussa 2024. Schengen-alueeseen kuuluu myös neljä EU:n ulkopuolista maata: Islanti, Norja, Sveitsi ja Liechtenstein.
Lähteet: Eurostatin tiedot vuodelta 2024: väestö, maailman väestömäärä, väestön kansallisuudet, pinta-ala, kaupunki- ja maaseutuväestö, tiedot vuodelta 2023: väestöennuste
Talous, kauppa ja julkinen talous
Sisämarkkinat: Euroopan unioni muodostaa sisämarkkinat, joihin kuuluu EU:n 27 jäsenvaltiota ja tietyin poikkeuksin neljä EU:n ulkopuolista maata. Tämä tarkoittaa, että tavarat, palvelut, pääoma ja ihmiset voivat liikkua vapaasti ilman teknisiä, oikeudellisia tai byrokraattisia esteitä.
Yhteinen raha: Euro otettiin käyttöön vuonna 1999, ja se on 20 EU-maan virallinen rahayksikkö. Euroa käyttävät maat muodostavat nk. euroalueen. Euro on edistänyt Euroopan yhdentymistä, kun euroalueen asukkaat voivat nauttia sisämarkkinoiden mukanaan tuomista eduista. Useimmat EU-maat vievät 50–80 % tavaroistaan muihin EU-maihin.
BKT: EU on yksi maailman suurimmista talouksista. Sen BKT eli kaikkien EU:ssa tuotettujen tavaroiden ja palvelujen kokonaisarvo on lähes 18 biljoonaa euroa. Suurin osuus on Saksalla ja seuraavaksi suurimmat Ranskalla ja Italialla. Palvelujen osuus EU:n BKT:stä on 74 %, ja teollisuuden osuus lähes koko loppuosa.
EU:n talousarvio: EU:n talousarviosta rahoitetaan EU:n toiminnan painopisteitä ja suuria hankkeita, joita useimmat EU-maat eivät pystyisi rahoittamaan yksin joko hankkeiden koon tai valtioiden rajat ylittävän luonteen takia. Nykyinen pitkän aikavälin talousarvio kattaa vuodet 2021–2027 ja on määrältään noin 2 biljoonaa euroa.
Velka: Julkisen talouden alijäämä koko EU:ssa on 3,2 % suhteessa BKT:hen. EU:n konsolidoitu bruttovelka on 81 % suhteessa BKT:hen, kun se enimmillään on ollut 90 % vuonna 2020 pandemian aikaan. Kreikan, Italian, Ranskan, Espanjan ja Belgian velka on suurin. Kaikissa niissä velka suhteessa BKT:hen on yli 100 %. Vähiten velkaa on Luxemburgilla, Bulgarialla ja Virolla.
Kauppa: EU on maailman suurin teollisuustuotteiden ja palvelujen viejä. Sen osuus koko maailman tavarakaupasta on noin 14 %.
Kauppakumppanit: EU:sta viedään eniten tavaroita Yhdysvaltoihin ja sinne tuodaan eniten tavaroita Kiinasta. EU:n tärkeimmät palvelukauppakumppanit ovat Yhdysvallat ja Yhdistynyt kuningaskunta.
Lähde: Eurostatin tiedot vuodelta 2024: BKT, alat, EU:n sisäinen kauppa, tavarakauppakumppanit, julkinen velka, konsolidoitu bruttovelka, osuus maailmankaupasta, tiedot vuodelta 2023: palvelukauppakumppanit
Energia ja ilmasto
Ilmastotavoitteet: EU:n tavoitteena on olla vuoteen 2050 mennessä maailman ensimmäinen ilmastoneutraali maanosa, ja se näyttää esimerkkiä muille ilmastonmuutoksen torjunnassa ja talouden viherryttämisessä. Se on sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasujen nettopäästöjä vuoteen 2030 mennessä vähintään 55 % vuoden 1990 tasoihin verrattuna.
Päästöt: EU:n kasvihuonekaasupäästöt vähentyivät viime vuosikymmenen aikana 19 %.
Fossiiliset polttoaineet: Kaikesta EU:ssa tuotettavasta energiasta lähes 70 % saadaan edelleen hiilestä, öljystä ja kaasusta. EU:n polttoainetuonti muista maista on tällä hetkellä 58 %. Sen tavoitteena on vähentää tätä riippuvuutta.
Uusiutuva energia: EU:ssa kulutetusta energiasta jo 24,5 % on uusiutuvaa, ja tämä osuus kasvaa jatkuvasti. Uusiutuvat energialähteet ovat nyt tärkein sähköntuotannon lähde. Ruotsi käyttää niitä EU-maista eniten. Sen energiankulutuksesta lähes kaksi kolmasosaa on peräisin uusiutuvista lähteistä. Seuraavina tulevat Suomi, Tanska ja Latvia. Pienin uusiutuvien energialähteiden osuus on Irlannissa, Maltassa, Belgiassa ja Luxemburgissa.
Lähde: Eurostatin tiedot vuodelta 2024: energia, tiedot vuodelta 2023: kasvihuonekaasupäästöt, fossiiliset polttoaineet, energiariippuvuus ja uusiutuva energia
Elämänlaatu, työllisyys ja tasa-arvo
Elinajanodote: Miehillä lähes 79 vuotta ja naisilla 84 vuotta.
Terveys: Yli 16-vuotiaista EU:ssa asuvista 68 % tuntee itsensä terveeksi tai erittäin terveeksi.
Väestönmuutos: Väestö on alkanut ikääntyä suuressa osassa Eurooppaa viime vuosikymmenten aikana. Tällä on vakavia vaikutuksia eläkevaroihin, valtion tuloihin ja esimerkiksi terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluihin. Työikäisten ja ikääntyneiden suhde EU:ssa oli 3,8 vuonna 2002 ja 2,7 vuonna 2024. Tämä suhdeluku supistuu edelleen.
Työttömyysaste: 5,9 %. Nuorten (15–24-vuotiaat) työttömyysaste on yli kaksi kertaa suurempi, 14,9 %.
Työnantajat: Palveluala työllistää selvästi eniten EU:ssa. Sen osuus työntekijöistä on 74 %. Muu osa työvoimasta jakautuu teollisuus-, rakennus-, maa- ja metsätalous- ja kalastusaloille.
Sukupuolten tasa-arvo: Viime vuosikymmenten aikana EU:ssa on edistytty sukupuolten tasa-arvon suhteen, mutta edelleen naiset ansaitsevat keskimäärin 12 % miehiä vähemmän. Miehet myös edelleen kohoavat työelämässä yleisesti naisia korkeampaan asemaan. Esimerkiksi johtajista naisten osuus EU:ssa on hieman yli kolmannes (35 %). Naisjohtajien osuus ei ole 50 % missään EU-maassa, mutta Ruotsissa, Latviassa, Puolassa, Unkarissa ja Bulgariassa se on yli 40 %. Kyproksessa, Kroatiassa ja Italiassa on vähiten naispuolisia johtajia.
Inflaatio: 2,6 % (vuonna 2024). Elintarvikkeiden, juomien ja alkoholin hinnat ovat nousseet viime vuosina eniten. Vuosien 2022 ja 2023 nousun jälkeen liikenteen, asumisen, veden, sähkön, kaasun ja muiden polttoaineiden inflaatiovauhti on hidastunut merkittävästi.
Köyhyysriski: EU:ssa 93,3 miljoonaa ihmistä on köyhyys- tai syrjäytymisvaarassa. Tällaisessa vaarassa on useampi kuin joka viides sellaisessa kotitaloudessa asuva eurooppalainen, jossa on huollettavana olevia lapsia. Kotitalouksissa asuvista eurooppalaisista 30 % ei myöskään pysty selviytymään odottamattomista menoista. Köyhyysriski on suurin Bulgariassa ja Romaniassa ja pienin Tšekissä ja Sloveniassa.
Lähde: Eurostatin tiedot vuodelta 2024: elinajanodote, terveyden kokeminen, vanhushuoltosuhde, työttömyys, työllisyysalat, johtajat, inflaatio, inflaatio luokittain, köyhyys ja sosiaalinen syrjäytyminen, kotitalouksien odottamattomat menot, tiedot vuodelta 2023: sukupuolten palkkaero, tiedot vuodelta 2022: kulutus kotitaloutta kohden
Matkailu, kielet ja koulutus
Matkailu: EU on maailman suurin matkailukohde, ja sen osuus kansainvälisestä matkailusta maailmassa on 40 %. Espanja, Ranska, Italia ja Saksa ovat maailman suosituimpia kohteita. Matkailijat viettävät vuosittain yli 430 miljoonaa yötä kussakin näistä maista. Lisäksi EU:n asukkaat tekevät vuoden aikana miltei 1,2 miljardia yksityis- tai liikematkaa, joka suuntautuu joko heidän omaan maahansa tai toiseen EU-maahan. EU:n avoimet rajat helpottavat tätä vapaata liikkumista.
Kulttuuri ja monikielisyys: EU on kulttuurisesti ja kielellisesti rikas ja monimuotoinen. Kielet ovat olennainen osa EU:n kulttuuriperintöä. Tämän vuoksi EU tukee monikielisyyttä, ja sillä on 24 virallista kieltä.
Kielten oppiminen: Oppilaita kannustetaan oppimaan uusia kieliä koulussa jo varhain. Tämä edistää yhteyksiä yli rajojen ja helpottaa opiskelua ulkomailla. Toisen asteen oppilaista 49 % opiskelee vähintään kahta vierasta kieltä.
Korkeakoulututkinnon suorittaneet: Korkeakoulututkinnon suorittaa yli 4 miljoonaa opiskelijaa vuodessa. Yleisimmät oppiaineet ovat liiketalous, hallinto ja oikeustiede, terveys- ja hyvinvointialat sekä tekniset alat, tuotanto ja rakennusala.
Opiskelijavaihto: Vuodesta 1987 alkaen EU:ssa on järjestetty opiskelijavaihtoja Erasmus+ -ohjelman kautta. Ensimmäisenä vuonna siihen osallistui 3 200 opiskelijaa 11:stä Euroopan maasta. Sittemmin Erasmus+ -ohjelman ansiosta jo 16 miljoonaa ihmistä on voinut asua ja opiskella 33 maassa EU:ssa ja sen ulkopuolella.
Lähde: Eurostatin tiedot vuodelta 2024: matkailijoiden yöpymiset, matkailu, eurooppalaisten tekemät matkat, tiedot vuodelta 2023: kielenoppijat ja opiskellut kielet, korkeakouluista valmistuneet, korkeakoulujen oppiaineet, opiskelu ulkomailla