Perustiedot
Pääkaupunki: Helsinki
Viralliset EU-kielet: suomi, ruotsi
EU:n jäsenmaa: 1.1.1995 alkaen
Rahayksikkö: euro. Euroalueen jäsen 1.1.1999 alkaen
Schengen: Schengen-alueen jäsen 25.3.2001 alkaen
Tilastotietoa:
- Pinta-ala: 338 411 km2
- Väkiluku: 5 563 970 (2023)
Valtiomuoto
Suomi on parlamentaarinen tasavalta, jonka hallituksen päämiehenä toimii pääministeri ja valtionpäämiehenä presidentti. Valtion keskushallinto painottuu pääkaupunkiin Helsinkiin. Maassa on 309 kuntaa, ja se on jaettu 19 maakuntaan ja 70 seutukuntaan. Ahvenanmaa on maakunnista pienin ja samalla ainoa, jolla on itsehallinto. Lapin maakuntaan kuuluu myös saamelaisalue, jossa asuu noin puolet Suomen saamelaisista. Saamelaiset ovat suomalais-ugrilainen alkuperäiskansa.
Kauppa ja talous
Suomen BKT asukasta kohti on Euroopan unionin yhdeksänneksi korkein, 39 000 euroa, mikä ylittää selvästi EU:n keskiarvon (35 500 euroa). Sen osuus on 1,8 prosenttia koko EU:n BKT:sta.
(Lähde: Eurostat – BKT asukasta kohti ja BKT)
(Lähde: Eurostat – vienti ja tuonti)
Suomella on 14 edustajaa Euroopan parlamentissa: suomalaiset Euroopan parlamentin jäsenet. Parlamentilla on toimisto kussakin EU-maassa. Euroopan parlamentin Suomen-toimisto
EU-maiden ministerit kokoontuvat säännöllisesti EU:n neuvostossa, joka hyväksyy EU-lainsäädäntöä ja koordinoi eri politiikan alojen toimia. Suomen hallituksen edustajat osallistuvat neuvostossa kukin oman alansa kokouksiin useita kertoja vuodessa.
EU:n neuvostolla ei ole pysyvää yksittäistä puheenjohtajaa (toisin kuin komissiolla ja parlamentilla). Kukin EU-maa johtaa neuvoston työskentelyä vuorollaan puolen vuoden ajan toimiessaan neuvoston puheenjohtajamaana.
Puolivuotiskauden aikana kukin maan hallituksen ministereistä toimii oman politiikan alansa kokousten puheenjohtajana ja voi vaikuttaa asialistalle otettaviin kysymyksiin. Ministerit edistävät myös EU:n muiden toimielinten kanssa käytävää vuoropuhelua.
Suomen puheenjohtajakaudet:
heinäkuu–joulukuu 1999 | heinäkuu–joulukuu 2006 | heinäkuu–joulukuu 2019
Suomesta Euroopan komission jäseneksi on valittu Jutta Urpilainen, jonka vastuualueena ovat kansainväliset kumppanuudet.
Komissiolla on kussakin EU-maassa paikallistoimisto eli edustusto. Euroopan komission Suomen-edustusto
Suomella on 9 edustajaaEuroopan talous- ja sosiaalikomiteassa. Komitea on neuvoa-antava elin, joka edustaa työnantajia, työntekijöitä ja muita intressiryhmiä. Se antaa lausuntoja EU:n lainsäädäntöehdotuksista, jotta niissä otettaisiin huomioon mahdolliset vaikutukset eri maiden työ- ja yhteiskuntaelämään.
Suomella on 9 edustajaaEuroopan alueiden komiteassa, joka on EU:n alue- ja paikallisedustajien kokous. Komitea on neuvoa-antava elin, joka antaa lausuntoja EU:n lainsäädäntöehdotuksista, jotta niissä otettaisiin huomioon EU:n eri alueiden näkökulma.
Suomi pitää yhteyttä EU:n toimielimiin myös Brysselissä sijaitsevan pysyvän edustustonsa kautta. Edustusto on verrattavissa suurlähetystöön, jonka päätehtävänä on ajaa maan etuja ja toimintalinjoja EU:ssa.
Talousarvio ja rahoitus
Kuinka paljon Suomi maksaa ja saa EU:ssa?
EU:n talousarvion avulla varmistetaan, että EU on jatkossakin demokraattinen, rauhanomainen, vauras ja kilpailukykyinen alue. EU rahoittaa talousarviostaan ensisijaisia tavoitteitaan ja suuria hankkeita, joita useimmat yksittäiset EU-maat eivät pystyisi yksin rahoittamaan.
EU:n jäsenyydestä saatavat hyödyt ovat huomattavasti suuremmat kuin jäsenmaiden EU:n talousarvioon maksamat rahoitusosuudet. Kaikki jäsenmaat saavat etua esimerkiksi siitä, että EU:lla on sisämarkkinat ja yhteinen linja muuttoliikeasioissa, terrorismin torjunnassa ja ilmastokysymyksissä. Samaten kaikki hyötyvät panostuksista liikenneinfrastruktuuriin, julkisten palvelujen uudistuksiin, digitalisaatioon, sairaanhoitomenetelmien kehittämiseen ja muuhun yhteiseen hyvään.
Kukin EU-maa osallistuu EU:n talousarvion rahoitukseen tasapuolisesti. Mitä suurempi maan kansantalous on, sitä enemmän se maksaa.
EU:n talousarviossa ei ole kyse antamisesta ja ottamisesta, vaan tavoitteena on kehittää yhteisvoimin Eurooppaa ja maailmaa kaikkien kannalta paremmaksi.
EU:n tulot ja menot – vuosi- ja maakohtaista tietoa
EU:n rahoittamat hankkeet Suomessa
EU:n talousarviovaroilla rahoitetaan ohjelmia ja hankkeita kaikissa EU-maissa, esimerkiksi teiden rakennusta, tieteellistä tutkimusta ja ympäristönsuojelua.
Lisätietoa EU-rahoituksesta Suomessa ja elpymistukivälineen varojen käytöstä.