Perustiedot
Pääkaupunki: Helsinki
Viralliset EU-kielet: suomi, ruotsi
EU:n jäsenmaa: 1.1.1995 alkaen
Rahayksikkö: euro (€)
Euroalue: euroalueen jäsen 1.1.1999 alkaen
Schengen: Schengen-alueen jäsen 25.3.2001 alkaen
Tilastotietoa:
- Pinta-ala: 338 363 km2
- Väkiluku: 5 635 971
(Lähde: Eurostat – vuoden 2025 tiedot: pinta-ala ja väkiluku)
Valtiomuoto
Suomi on parlamentaarinen tasavalta, jonka hallituksen päämiehenä toimii pääministeri ja valtionpäämiehenä presidentti. Valtion keskushallinto painottuu pääkaupunkiin Helsinkiin. Maassa on 309 kuntaa,
ja se on jaettu 19 maakuntaan ja 70 seutukuntaan. Ahvenanmaa on maakunnista pienin ja samalla ainoa, jolla on itsehallinto. Lapin maakuntaan kuuluu myös saamelaisalue, jossa asuu noin puolet Suomen saamelaisista. Saamelaiset ovat suomalais-ugrilainen alkuperäiskansa.
Kauppa ja talous
Suomen BKT asukasta kohti on Euroopan unionin kymmenenneksi korkein, 40 000 euroa, mikä on selvästi yli EU:n keskiarvon (38 100 euroa). Sen osuus on 1,6 % koko EU:n BKT:sta.
(Lähde: Eurostat – vuoden 2023 tiedot: BKT asukasta kohti ja BKT)
(Lähde: Eurostat – vuoden 2024 tiedot: vienti ja tuonti)
Euroopan parlamentti
Suomella on 15 edustajaa Euroopan parlamentissa: suomalaiset Euroopan parlamentin jäsenet. Parlamentilla on toimisto kussakin EU-maassa. Euroopan parlamentin Suomen-toimisto
Euroopan unionin neuvosto
EU-maiden ministerit kokoontuvat säännöllisesti EU:n neuvostossa, joka hyväksyy EU-lainsäädäntöä ja koordinoi eri politiikan alojen toimia. Suomen hallituksen edustajat osallistuvat neuvostossa kukin oman alansa kokouksiin useita kertoja vuodessa.
EU:n neuvoston puheenjohtajuus
EU:n neuvostolla ei ole pysyvää yksittäistä puheenjohtajaa (toisin kuin komissiolla ja parlamentilla). Kukin EU-maa johtaa neuvoston työskentelyä vuorollaan puolen vuoden ajan toimiessaan neuvoston puheenjohtajamaana.
Puolivuotiskauden aikana kukin maan hallituksen ministereistä toimii oman politiikan alansa kokousten puheenjohtajana ja voi vaikuttaa asialistalle otettaviin kysymyksiin. Ministerit edistävät myös EU:n muiden toimielinten kanssa käytävää vuoropuhelua.
Suomen puheenjohtajakaudet:
heinäkuu–joulukuu 1999 | heinäkuu–joulukuu 2006 | heinäkuu–joulukuu 2019
Euroopan komissio
Suomesta Euroopan komission jäseneksi on valittu Henna Virkkunen, joka on teknologisesta omavaraisuudesta, turvallisuudesta ja demokratiasta vastaava johtava varapuheenjohtaja.
Komissiolla on kussakin EU-maassa paikallistoimisto eli edustusto. Euroopan komission Suomen-edustusto
Euroopan talous- ja sosiaalikomitea
Suomella on 9 edustajaaEuroopan talous- ja sosiaalikomiteassa. Komitea on neuvoa-antava elin, joka edustaa työnantajia, työntekijöitä ja muita intressiryhmiä. Se antaa lausuntoja EU:n lainsäädäntöehdotuksista, jotta niissä otettaisiin huomioon mahdolliset vaikutukset eri maiden työ- ja yhteiskuntaelämään.
Euroopan alueiden komitea
Suomella on 9 edustajaaEuroopan alueiden komiteassa, joka on EU:n alue- ja paikallisedustajien kokous. Komitea on neuvoa-antava elin, joka antaa lausuntoja EU:n lainsäädäntöehdotuksista, jotta niissä otettaisiin huomioon EU:n eri alueiden näkökulma.
Pysyvä EU-edustusto
Suomi pitää yhteyttä EU:n toimielimiin myös Brysselissä sijaitsevan pysyvän edustustonsa kautta. Edustusto on verrattavissa suurlähetystöön, jonka päätehtävänä on ajaa maan etuja ja toimintalinjoja EU:ssa.
Talousarvio ja rahoitus
Miten Suomi hyötyy EU-rahoituksesta?
EU-rahoituksen avulla varmistetaan, että EU on jatkossakin demokraattinen, rauhanomainen, vauras ja kilpailukykyinen alue. EU rahoittaa talousarviostaan ensisijaisia tavoitteitaan ja suuria hankkeita, joita useimmat yksittäiset EU-maat eivät pystyisi yksin rahoittamaan.
EU:n jäsenyydestä saatavat hyödyt ovat huomattavasti suuremmat kuin jäsenmaiden EU:lle maksamat rahoitusosuudet. Kaikki jäsenmaat saavat etua esimerkiksi siitä, että EU:lla on sisämarkkinat ja yhteinen linja muuttoliikeasioissa, terrorismin torjunnassa ja ilmastokysymyksissä. Samaten kaikki hyötyvät panostuksista liikenneinfrastruktuuriin, julkisten palvelujen uudistuksiin, digitalisaatioon, sairaanhoitomenetelmien kehittämiseen ja muuhun yhteiseen hyvään.
Kukin EU-maa osallistuu EU:n talousarvion rahoitukseen tasapuolisesti. Mitä suurempi maan kansantalous on, sitä enemmän se maksaa.
EU:n varoissa ei ole kyse antamisesta ja ottamisesta, vaan tavoitteena on kehittää yhteisvoimin Eurooppaa ja maailmaa kaikkien kannalta paremmaksi.
EU:n tulot ja menot – vuosi- ja maakohtaista tietoa
EU:n rahoittamat hankkeet Suomessa
EU:n budjettivaroilla rahoitetaan ohjelmia ja hankkeita kaikissa EU-maissa, esimerkiksi teiden rakennusta, tieteellistä tutkimusta ja ympäristönsuojelua.
Lisätietoa EU-rahoituksesta Suomessa ja elpymistukivälineen varojen käytöstä.