Perustiedot
Pääkaupunki: Varsova
Virallinen EU-kieli: puola
EU:n jäsenmaa: 1.5.2004 alkaen
Rahayksikkö: Puolan zloty (PLN). Puola valmistautuu ottamaan euron käyttöön.
Schengen: Schengen-alueen jäsen 21.12.2007 alkaen
Tilastotietoa:
- Pinta-ala: 311 928 km2
- Väkiluku: 36 497 495
(Lähde: Eurostat – vuoden 2025 tiedot: pinta-ala ja väkiluku)
Valtiomuoto
Puola on parlamentaarinen tasavalta, jonka hallitusta johtaa pääministeri ja valtionjohtajana toimii presidentti. Ministerineuvosto on keskeinen toimeenpanovallan käyttäjä.
Maa jakautuu 16 voivodikuntaan, jotka suurelta osin perustuvat historiallisiin alueisiin. Voivodikunnan tasolla hallinnosta vastaavat keskushallituksen nimittämä voivodikunnan johtaja, vaaleilla valittu aluevaltuusto ja sen valitsema aluehallitus.
Kauppa ja talous
Puolan BKT asukasta kohti on 29 600 euroa, mikä on alle EU:n keskiarvon (38 100 euroa). Sen osuus on 4,4 % koko EU:n BKT:sta.
(Lähde: Eurostat – vuoden 2023 tiedot: BKT asukasta kohti ja BKT)
(Lähde: Eurostat – vuoden 2024 tiedot: vienti ja tuonti)
Puolalla on 53 edustajaa Euroopan parlamentissa: puolalaiset Euroopan parlamentin jäsenet. Parlamentilla on toimisto kussakin EU-maassa. Euroopan parlamentin Puolan-toimisto
EU-maiden ministerit kokoontuvat säännöllisesti EU:n neuvostossa, joka hyväksyy EU-lainsäädäntöä ja koordinoi eri politiikan alojen toimia. Puolan hallituksen edustajat osallistuvat neuvostossa kukin oman alansa kokouksiin useita kertoja vuodessa.
EU:n neuvostolla ei ole pysyvää yksittäistä puheenjohtajaa (toisin kuin komissiolla tai parlamentilla). Kukin EU-maa johtaa neuvoston työskentelyä vuorollaan puolen vuoden ajan toimiessaan neuvoston puheenjohtajamaana.
Puolivuotiskauden aikana kukin maan hallituksen ministereistä toimii oman politiikan alansa kokousten puheenjohtajana ja voi vaikuttaa asialistalle otettaviin kysymyksiin. Ministerit edistävät myös EU:n muiden toimielinten kanssa käytävää vuoropuhelua.
Puolan puheenjohtajakaudet:
heinäkuu–joulukuu 2011 | tammikuu–kesäkuu 2025
Puolasta Euroopan komission jäseneksi on valittu Piotr Serafin, jonka vastuualueina ovat talousarvio, petostentorjunta ja julkinen hallinto.
Komissiolla on kussakin EU-maassa paikallistoimisto eli edustusto. Euroopan komission Puolan-edustusto
Puolalla on 21 edustajaaEuroopan talous- ja sosiaalikomiteassa. Komitea on neuvoa-antava elin, joka edustaa työnantajia, työntekijöitä ja muita intressiryhmiä. Se antaa lausuntoja EU:n lainsäädäntöehdotuksista, jotta niissä otettaisiin mahdollisimman hyvin huomioon vaikutukset eri maiden työ- ja yhteiskuntaelämään.
Puolalla on 21 edustajaaEuroopan alueiden komiteassa, joka on EU:n alue- ja paikallisedustajien kokous. Komitea on neuvoa-antava elin, joka antaa lausuntoja EU:n lainsäädäntöehdotuksista, jotta niissä otettaisiin mahdollisimman hyvin huomioon EU:n eri alueiden näkökulma.
Puola pitää yhteyttä EU:n toimielimiin myös Brysselissä sijaitsevan pysyvän edustustonsa kautta. Edustusto on verrattavissa suurlähetystöön, jonka päätehtävänä on ajaa maan etuja ja toimintalinjoja EU:ssa.
Talousarvio ja rahoitus
Miten Puola hyötyy EU-rahoituksesta?
EU-rahoituksen avulla varmistetaan, että EU on jatkossakin demokraattinen, rauhanomainen, vauras ja kilpailukykyinen alue. EU rahoittaa talousarviostaan ensisijaisia tavoitteitaan ja suuria hankkeita, joita useimmat yksittäiset EU-maat eivät pystyisi yksin rahoittamaan.
EU:n jäsenyydestä saatavat hyödyt ovat huomattavasti suuremmat kuin jäsenmaiden EU:lle maksamat rahoitusosuudet. Kaikki jäsenmaat saavat etua esimerkiksi siitä, että EU:lla on sisämarkkinat ja yhteinen linja muuttoliikeasioissa, terrorismin torjunnassa ja ilmastokysymyksissä. Samaten kaikki hyötyvät panostuksista liikenneinfrastruktuuriin, julkisten palvelujen uudistuksiin, digitalisaatioon, sairaanhoitomenetelmien kehittämiseen ja muuhun yhteiseen hyvään.
Kukin EU-maa osallistuu EU:n talousarvion rahoitukseen tasapuolisesti. Mitä suurempi maan kansantalous on, sitä enemmän se maksaa.
EU:n varoissa ei ole kyse antamisesta ja ottamisesta, vaan tavoitteena on kehittää yhteisvoimin Eurooppaa ja maailmaa kaikkien kannalta paremmaksi.
EU:n tulot ja menot – vuosi- ja maakohtaista tietoa
EU:n rahoittamat hankkeet Puolassa
EU:n budjettivaroilla rahoitetaan ohjelmia ja hankkeita kaikissa EU-maissa, esimerkiksi teiden rakennusta, tieteellistä tutkimusta ja ympäristönsuojelua.
Lisätietoa EU-rahoituksesta Puolassa ja elpymistukivälineen varojen käytöstä.