Romania on puolipresidentiaalinen tasavalta, jonka hallituksen päämiehenä toimii pääministeri ja valtionpäämiehenä presidentti. Sekä hallituksella että presidentillä on toimeenpanovaltaa. Maassa on 41 piirikuntaa, ja Bukarestin kaupunki muodostaa oman erikoishallintoyksikkönsä. Kutakin piirikuntaa hallinnoi neuvosto, joka vastaa paikallisista asioista, ja prefekti, joka vastaa kansallisten asioiden hallinnosta piirikunnan tasolla.

Sijainti EU:n kartalla

Romanian talouden tärkeimmät toimialat olivat vuonna 2020 teollisuus (21,7 %), tukku- ja vähittäiskauppa, kuljetus, majoitus- ja ravitsemistoiminta (19,7 %), julkinen hallinto, maanpuolustus, koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelut (16,5 %).

Romanian viennistä 74 % on EU:n sisäistä (Saksa 23 %, Italia 11 % ja Ranska 7 %); 3 % viennistä suuntautuu Turkkiin ja 3 % Yhdistyneeseen kuningaskuntaan.

Tuonnista puolestaan 74 % tulee muista EU-maista (Saksa 21 %, Italia 9 % ja Unkari 7 %). Muut tärkeimmät tuontimaat ovat Kiina (6 %) ja Turkki (4 %).

Euroopan parlamentti

Romanialla on 33 edustajaa Euroopan parlamentissa. Parlamentin jäsenet

Euroopan parlamentin Romanian-tiedotustoimisto

Euroopan unionin neuvosto

EU-maiden ministerit kokoontuvat säännöllisesti EU:n neuvostossa, joka hyväksyy EU-lainsäädäntöä ja koordinoi eri politiikan alojen toimia. Romanian hallituksen edustajat osallistuvat neuvostossa kukin oman alansa kokouksiin.

EU:n neuvoston puheenjohtajuus

EU:n neuvostolla ei ole pysyvää yksittäistä puheenjohtajaa (toisin kuin esimerkiksi komissiolla tai parlamentilla). Kukin EU-maa johtaa neuvoston työskentelyä vuorollaan puolen vuoden ajan toimiessaan neuvoston puheenjohtajavaltiona.

Puolivuotiskauden aikana kukin maan hallituksen ministereistä toimii oman politiikan alansa kokousten puheenjohtajana ja voi vaikuttaa asialistalle otettaviin kysymyksiin. Ministerit edistävät myös EU:n muiden toimielinten kanssa käytävää vuoropuhelua.

Romanian puheenjohtajakaudet:

tammikuu–kesäkuu 2019

EU:n neuvoston puheenjohtajuus

EU:n neuvoston nykyinen puheenjohtajavaltio

Euroopan komissio

Romaniasta Euroopan komission jäseneksi on valittu Adina-Ioana Vălean, jonka vastuualueena on liikenne.

Komissiolla on kussakin EU-maassa paikallistoimisto eli edustusto.

Euroopan komission Romanian-edustusto

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea

Romanialla on 15 edustajaaEuroopan talous- ja sosiaalikomiteassa. Komitea on neuvoa-antava elin, joka edustaa työnantajia, työntekijöitä ja muita intressiryhmiä. Se antaa lausuntoja EU:n lainsäädäntöehdotuksista, jotta niissä otettaisiin mahdollisimman hyvin huomioon mahdolliset vaikutukset EU-maiden työ- ja yhteiskuntaelämään.

Euroopan alueiden komitea

Romanialla on 15 edustajaaEuroopan alueiden komiteassa, joka on EU:n alue- ja paikallisedustajien kokous. Komitea on neuvoa-antava elin, joka antaa lausuntoja EU:n lainsäädäntöehdotuksista, jotta niissä otettaisiin mahdollisimman hyvin huomioon EU:n eri alueiden näkökulma.

Pysyvä EU-edustusto

Romania pitää yhteyttä EU:n toimielimiin myös Brysselissä sijaitsevan pysyvän edustustonsa kautta. Edustusto on verrattavissa suurlähetystöön, jonka päätehtävänä on ajaa maan etuja ja toimintalinjoja EU:ssa.

Kuinka paljon Romania maksaa ja saa EU:ssa?

Kukin EU-maa osallistuu EU:n talousarvion rahoitukseen tasapuolisesti kykynsä mukaan. Mitä suurempi maan kansantalous on, sitä enemmän se maksaa.
EU:n talousarvion tarkoituksena ei ole vaurauden jakaminen uudelleen, vaan siinä keskitytään kokonaisvaltaisesti kaikkien eurooppalaisten tarpeisiin. 

Lisätietoa EU:n talousarviosta, tuloista ja menoista:

• EU:n talousarvio
• EU:n tulot ja menot – vuosi- ja maakohtaista tietoa

EU:n rahoittamat hankkeet Romaniassa

Romanian EU:n talousarvioon maksamilla varoilla rahoitetaan hankkeita kaikissa EU-maissa, esimerkiksi teiden rakennusta, tieteellistä tutkimusta ja ympäristönsuojelua.

Lisätietoa EU-rahoituksesta jäsenmaissa (myös Romaniassa)