EU:n laajentuminen

Mitä on laajentuminen?

Euroopan unioni (EU) laajentuu, kun siihen liittyy uusia maita. EU on laajentunut monta kertaa historiansa aikana. Jokainen laajentuminen muuttaa sekä EU:ta että siihen liittyviä maita.

EU:n laajentuminen on merkittävällä tavalla lisännyt vakautta, rauhaa ja vaurautta koko mantereella.

Näin uudet jäsenmaat hyötyvät EU:sta

Laajentumisesta on monenlaista hyötyä uusille jäsenmaille:

poliittinen vakaus
mahdollisuus asua, opiskella ja työskennellä missä tahansa EU:n alueella
kaupankäynti lisääntyy sisämarkkinoille pääsyn ansiosta
lisää rahoitusta ja investointeja
tiukemmat sosiaali-, ympäristö- ja kuluttajanormit.

Lue lisää EU:n hyödyistä ja saavutuksista

Näin EU hyötyy uusista jäsenmaista

Laajentuminen hyödyttää myös EU:ta:

lisää vaurautta ja uusia mahdollisuuksia kansalaisille ja yrityksille
vahvempi ääni maailmannäyttämöllä
kulttuurinen monimuotoisuus lisääntyy
demokratia, oikeusvaltio ja ihmisoikeudet vahvistuvat
vakaampi rauha ja turvallisuus Euroopassa.

Mitkä maat voivat liittyä EU:hun?

Mikä tahansa Euroopan maa voi liittyä EU:hun, jos se täyttää jäsenyysehdot, joista käytetään myös nimitystä Kööpenhaminan kriteerit. Niiden mukaan jäseniksi haluavilla mailla on oltava

vakaat instituutiot, jotka takaavat demokratian, oikeusvaltion, ihmisoikeudet ja vähemmistöjen suojelun
toimiva markkinatalous ja kyky selviytyä kilpailupaineista EU:n markkinoilla
kyky täyttää EU:n jäsenyysvelvoitteet, esimerkiksi kyky panna täytäntöön kaikki EU:n lait ja valmius tukea unionin tavoitteita.

Laajentumisen vaiheet

Kaikkien EU:n jäsenyyttä hakevien maiden on täytettävä samat tiukat vaatimukset ja käytävä läpi sama yksityiskohtainen prosessi tullakseen EU:n jäseneksi.

Liittymisprosessissa on kolme päävaihetta.

1. vaihe: Ehdokkuus

Jäseneksi haluavan maan on jätettävä jäsenyyshakemus EU:n neuvostolle. Tämän jälkeen neuvosto pyytää Euroopan komissiota selvittämään, pystyykö hakijamaa täyttämään jäsenyysehdot.

Neuvosto päättää komission suosituksen perusteella, myönnetäänkö maalle ehdokasmaan asema ja aloitetaanko sen kanssa viralliset jäsenyysneuvottelut. Päätös edellyttää kaikkien EU-maiden hyväksyntää.

2. vaihe: Jäsenyysneuvottelut

Jäsenneuvottelujen aikana ehdokasmaa valmistautuu panemaan täytäntöön EU:n lait ja normit, jotka muodostavat unionin säännöstön.

Komissio seuraa koko neuvottelujen ajan, miten ehdokasmaa edistyy vaadituissa uudistuksissa, ja tiedottaa edistymisestä neuvostolle ja Euroopan parlamentille säännöllisten kertomusten ja tiedonantojen avulla.

3. vaihe: Liittyminen

Kun neuvottelut on saatu päätökseen, komissio antaa lausuntonsa siitä, onko ehdokas valmis liittymään EU:n jäseneksi. Jos komissio katsoo, että ehdokas on valmis, sitä varten laaditaan liittymissopimus, johon kirjataan maan EU-jäsenyyden yksityiskohtaiset ehdot.

Euroopan komission, Eurooppa-neuvoston ja Euroopan parlamentin on tämän jälkeen hyväksyttävä liittymissopimus ennen kuin kaikki EU-maat ja ehdokasmaa allekirjoittavat ja ratifioivat sen.

Ehdokasmaa liittyy virallisesti EU:hun liittymissopimuksessa ilmoitettuna ajankohtana.

Länsi-Balkanin oma prosessi

Länsi-Balkanin kumppaneita varten on laadittu erillinen laajentumisprosessi, toiselta nimeltään vakautus- ja assosiaatioprosessi. Siinä ovat tällä hetkellä mukana Albania, Bosnia ja Hertsegovina, Kosovo, Montenegro, Pohjois-Makedonia ja Serbia.

Prosessin tavoitteena on vakauttaa näiden kumppaneiden poliittinen ja taloudellinen tilanne ja siten valmistaa niitä EU-jäsenyyteen. EU tukee jäsenyysvalmisteluja

antamalla taloudellista tukea
mahdollistamalla helpon pääsyn EU:n markkinoille
edistämällä alueen maiden keskinäistä yhteistyötä.

Euroopan komissio on hiljattain hyväksynyt Länsi-Balkanin kasvusuunnitelman. Suunnitelman tavoitteena on talousuudistusten ja investointien avulla valmistella Länsi-Balkanin kumppaneita jäsenyyteen ja päästää alueen kansalaiset jo nyt osallisiksi joistakin EU-jäsenyyden hyödyistä.

Lue lisää EU:n toimista Länsi-Balkanin hyväksi

The flags of the six Western Balkans partners, arranged in two rows. In the top row from left to right: Albania, Bosnia and Herzegovina, and Albania. In the bottom row from left to right: Montenegro, North Macedonia, and Serbia.

Laajentumisen historia

EU on laajentunut seitsemän kertaa perustamisensa jälkeen. Perustajajäseniä oli kuusi; tällä hetkellä EU:ssa on 27 jäsenmaata.

1.7.2013
Seitsemäs laajentuminen
Kroatia liittyy EU:hun.
1.1.2007
Kuudes laajentuminen
Bulgaria ja Romania liittyvät EU:hun.
1.5.2004
Viides laajentuminen
EU saa 10 uutta jäsenmaata: Kypros, Latvia, Liettua, Malta, Puola, Slovakia, Slovenia, Tšekki, Unkari ja Viro. Tämä on suurin laajentuminen sekä väkimäärällä että maiden lukumäärällä mitattuna.
1.1.1995
Neljäs laajentuminen
Itävalta, Ruotsi ja Suomi liittyvät Euroopan unioniin (EU), josta tuli vuonna 1993 voimaan tulleen Maastrichtin sopimuksen nojalla Euroopan talousyhteisön (ETY) seuraaja. EU:ssa on nyt 15 jäsentä, ja se käsittää lähes koko läntisen Euroopan.
1.1.1986
Kolmas laajentuminen
Espanja ja Portugali liittyvät ETYyn. Jäsenmaita on nyt 12.
1.1.1981
Toinen laajentuminen
Kreikan jäsenyys nostaa ETYn jäsenmäärän kymmeneen.
1.1.1973
Ensimmäinen laajentuminen
Irlanti, Tanska ja Yhdistynyt kuningaskunta liittyvät ETYyn, jossa on tämän jälkeen yhdeksän jäsentä.
25.3.1957
Perustajajäsenet
Alankomaat, Belgia, Italia, Luxemburg, Ranska ja Saksa allekirjoittavat Rooman sopimuksen. Näin syntyy Euroopan talousyhteisö (ETY), josta tulee lopulta meidän kaikkien tuntema EU.

Laajentumisen tulevaisuus

EU:n laajentuminen voi jatkua, sillä liittymisprosessissa on tälläkin hetkellä kymmenen maata.

Ehdokasmaat

Seuraavassa luetelluille maille on myönnetty ehdokasmaan asema, ja ne uudistavat parhaillaan omaa lainsäädäntöään, jotta se vastaisi EU:n sääntöjä, asetuksia ja normeja.

Albania