Siirry pääsisältöön

Perustiedot

Pääkaupunki: Wien

Viralliset EU-kielet: saksa

EU:n jäsenmaa: 1.1.1995 alkaen

Rahayksikkö: euro. Euroalueen jäsen 1.1.1999 alkaen

SchengenSchengen-alueen jäsen 1.12.1997 alkaen

TilastotietoaMaantieteellinen kokoväestöbruttokansantuote asukasta kohti ostovoimastandardina ilmaistuna

Valtiomuoto

Itävalta on parlamentaarinen liittotasavalta, jonka hallituksen päämies on liittokansleri ja valtionpäämies on presidentti. Itävallassa on 9 osavaltiota (Bundesländer). Sekä alue- että liittohallitus käyttävät toimeenpanovaltaa. Itävallan parlamentissa on kaksi kamaria: alahuone (Nationalrat), jonka jäsenet ovat kansan suoraan valitsemia, ja ylähuone (Bundesrat), jonka jäsenet ovat osavaltioiden parlamenttien valitsemia.

Sijainti EU:n kartalla

Kauppa ja talous

Itävallan talouden tärkeimmät toimialat olivat vuonna 2020 teollisuus (21,4 %), tukku- ja vähittäiskauppa, kuljetus, majoitus- ja ravitsemistoiminta (20,4 %) sekä julkinen hallinto ja maanpuolustus, koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelut (18,6 %).

Itävallan viennistä 69 % on EU:n sisäistä (Saksa 30 %, Italia 6 % ja Slovakia 4 %); 6 % viennistä suuntautuu Yhdysvaltoihin ja 5 % Sveitsiin.

Tuonnista puolestaan 77 % tulee muista EU-maista (Saksa 41 %, Italia 6 %, Tšekki ja Alankomaat 4 %). Muut tärkeimmät tuontimaat ovat Sveitsi (4 %) ja Kiina (4 %).

Itävalta EU:ssa

Euroopan parlamentti

Itävallalla on 18 edustajaa Euroopan parlamentissa. Parlamentin jäsenet

Euroopan parlamentin Itävallan-tiedotustoimisto

Euroopan unionin neuvosto

EU-maiden ministerit kokoontuvat säännöllisesti EU:n neuvostossa, joka hyväksyy EU-lainsäädäntöä ja koordinoi eri politiikan alojen toimia. Itävallan hallituksen edustajat osallistuvat neuvostossa kukin oman alansa kokouksiin.

EU:n neuvoston puheenjohtajuus

EU:n neuvostolla ei ole pysyvää yksittäistä puheenjohtajaa (toisin kuin esimerkiksi komissiolla tai parlamentilla). Kukin EU-maa johtaa neuvoston työskentelyä vuorollaan puolen vuoden ajan toimiessaan neuvoston puheenjohtajavaltiona.

Puolivuotiskauden aikana kukin maan hallituksen ministereistä toimii oman politiikan alansa kokousten puheenjohtajana ja voi vaikuttaa asialistalle otettaviin kysymyksiin. Ministerit edistävät myös EU:n muiden toimielinten kanssa käytävää vuoropuhelua.

Itävallan puheenjohtajakaudet:

heinäkuu–joulukuu 1998 | tammikuu–kesäkuu 2006 | heinäkuu–joulukuu 2018

EU:n neuvoston puheenjohtajuus

EU:n neuvoston nykyinen puheenjohtajavaltio

Euroopan komissio

Itävallasta Euroopan komission jäseneksi on valittu Johannes Hahn, jonka vastuualueina ovat budjetti ja hallinto.

Komissiolla on kussakin EU-maassa paikallistoimisto eli edustusto.

Euroopan komission Itävallan-edustusto

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea

Itävallalla on 12 edustajaa Euroopan talous- ja sosiaalikomiteassa. Komitea on neuvoa-antava elin, joka edustaa työnantajia, työntekijöitä ja muita intressiryhmiä. Se antaa lausuntoja EU:n lainsäädäntöehdotuksista, jotta niissä otettaisiin mahdollisimman hyvin huomioon mahdolliset vaikutukset EU-maiden työ- ja yhteiskuntaelämään.

Euroopan alueiden komitea

Itävallalla on 12 edustajaa Euroopan alueiden komiteassa, joka on EU:n alue- ja paikallisedustajien kokous. Komitea on neuvoa-antava elin, joka antaa lausuntoja EU:n lainsäädäntöehdotuksista, jotta niissä otettaisiin mahdollisimman hyvin huomioon EU:n eri alueiden näkökulma.

Pysyvä EU-edustusto

Itävalta pitää yhteyttä EU:n toimielimiin myös Brysselissä sijaitsevan pysyvän edustustonsa kautta. Edustusto on verrattavissa suurlähetystöön, jonka päätehtävänä on ajaa maan etuja ja toimintalinjoja EU:ssa.

Talousarviot ja rahoitus

Kuinka paljon Itävalta maksaa ja saa EU:ssa?

Kukin EU-maa osallistuu EU:n talousarvion rahoitukseen tasapuolisesti kykynsä mukaan. Mitä suurempi maan kansantalous on, sitä enemmän se maksaa.
EU:n talousarvion tarkoituksena ei ole vaurauden jakaminen uudelleen, vaan siinä keskitytään kokonaisvaltaisesti kaikkien eurooppalaisten tarpeisiin. 

Lisätietoa EU:n talousarviosta, tuloista ja menoista:

EU:n rahoittamat hankkeet Itävallassa

Itävallan EU:n talousarvioon maksamilla varoilla rahoitetaan hankkeita kaikissa EU-maissa, esimerkiksi teiden rakennusta, tieteellistä tutkimusta ja ympäristönsuojelua.

Lisätietoa EU-rahoituksesta jäsenmaissa (myös Itävallassa)