Perustiedot
Pääkaupunki: Wien
Viralliset EU-kielet: saksa
EU:n jäsenmaa: 1.1.1995 alkaen
Rahayksikkö: euro. Euroalueen jäsen 1.1.1999 alkaen
Schengen: Schengen-alueen jäsen 1.12.1997 alkaen
Tilastotietoa: Maantieteellinen koko – väestö – bruttokansantuote asukasta kohti ostovoimastandardina ilmaistuna
Valtiomuoto
Itävalta on parlamentaarinen liittotasavalta, jonka hallituksen päämies on liittokansleri ja valtionpäämies on presidentti. Itävallassa on 9 osavaltiota (Bundesländer). Sekä alue- että liittohallitus käyttävät toimeenpanovaltaa. Itävallan parlamentissa on kaksi kamaria: alahuone (Nationalrat), jonka jäsenet ovat kansan suoraan valitsemia, ja ylähuone (Bundesrat), jonka jäsenet ovat osavaltioiden parlamenttien valitsemia.
Kauppa ja talous
Itävallan talouden tärkeimmät toimialat olivat vuonna 2020 teollisuus (21,4 %), tukku- ja vähittäiskauppa, kuljetus, majoitus- ja ravitsemistoiminta (20,4 %) sekä julkinen hallinto ja maanpuolustus, koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelut (18,6 %).
Itävallan viennistä 69 % on EU:n sisäistä (Saksa 30 %, Italia 6 % ja Slovakia 4 %); 6 % viennistä suuntautuu Yhdysvaltoihin ja 5 % Sveitsiin.
Tuonnista puolestaan 77 % tulee muista EU-maista (Saksa 41 %, Italia 6 %, Tšekki ja Alankomaat 4 %). Muut tärkeimmät tuontimaat ovat Sveitsi (4 %) ja Kiina (4 %).
Itävalta EU:ssa
Euroopan parlamentti
Itävallalla on 18 edustajaa Euroopan parlamentissa. Parlamentin jäsenet
Euroopan parlamentin Itävallan-tiedotustoimisto
Euroopan unionin neuvosto
EU-maiden ministerit kokoontuvat säännöllisesti EU:n neuvostossa, joka hyväksyy EU-lainsäädäntöä ja koordinoi eri politiikan alojen toimia. Itävallan hallituksen edustajat osallistuvat neuvostossa kukin oman alansa kokouksiin.
EU:n neuvoston puheenjohtajuus
EU:n neuvostolla ei ole pysyvää yksittäistä puheenjohtajaa (toisin kuin esimerkiksi komissiolla tai parlamentilla). Kukin EU-maa johtaa neuvoston työskentelyä vuorollaan puolen vuoden ajan toimiessaan neuvoston puheenjohtajavaltiona.
Puolivuotiskauden aikana kukin maan hallituksen ministereistä toimii oman politiikan alansa kokousten puheenjohtajana ja voi vaikuttaa asialistalle otettaviin kysymyksiin. Ministerit edistävät myös EU:n muiden toimielinten kanssa käytävää vuoropuhelua.
Itävallan puheenjohtajakaudet:
heinäkuu–joulukuu 1998 | tammikuu–kesäkuu 2006 | heinäkuu–joulukuu 2018
EU:n neuvoston puheenjohtajuus
EU:n neuvoston nykyinen puheenjohtajavaltio
Euroopan komissio
Itävallasta Euroopan komission jäseneksi on valittu Johannes Hahn, jonka vastuualueina ovat budjetti ja hallinto.
Komissiolla on kussakin EU-maassa paikallistoimisto eli edustusto.
Euroopan komission Itävallan-edustusto
Euroopan talous- ja sosiaalikomitea
Itävallalla on 12 edustajaa Euroopan talous- ja sosiaalikomiteassa. Komitea on neuvoa-antava elin, joka edustaa työnantajia, työntekijöitä ja muita intressiryhmiä. Se antaa lausuntoja EU:n lainsäädäntöehdotuksista, jotta niissä otettaisiin mahdollisimman hyvin huomioon mahdolliset vaikutukset EU-maiden työ- ja yhteiskuntaelämään.
Euroopan alueiden komitea
Itävallalla on 12 edustajaa Euroopan alueiden komiteassa, joka on EU:n alue- ja paikallisedustajien kokous. Komitea on neuvoa-antava elin, joka antaa lausuntoja EU:n lainsäädäntöehdotuksista, jotta niissä otettaisiin mahdollisimman hyvin huomioon EU:n eri alueiden näkökulma.
Pysyvä EU-edustusto
Itävalta pitää yhteyttä EU:n toimielimiin myös Brysselissä sijaitsevan pysyvän edustustonsa kautta. Edustusto on verrattavissa suurlähetystöön, jonka päätehtävänä on ajaa maan etuja ja toimintalinjoja EU:ssa.
Talousarviot ja rahoitus
Kuinka paljon Itävalta maksaa ja saa EU:ssa?
Kukin EU-maa osallistuu EU:n talousarvion rahoitukseen tasapuolisesti kykynsä mukaan. Mitä suurempi maan kansantalous on, sitä enemmän se maksaa.
EU:n talousarvion tarkoituksena ei ole vaurauden jakaminen uudelleen, vaan siinä keskitytään kokonaisvaltaisesti kaikkien eurooppalaisten tarpeisiin.
Lisätietoa EU:n talousarviosta, tuloista ja menoista:
EU:n rahoittamat hankkeet Itävallassa
Itävallan EU:n talousarvioon maksamilla varoilla rahoitetaan hankkeita kaikissa EU-maissa, esimerkiksi teiden rakennusta, tieteellistä tutkimusta ja ympäristönsuojelua.
Lisätietoa EU-rahoituksesta jäsenmaissa (myös Itävallassa)