Perustiedot
Pääkaupunki: Wien
Viralliset EU-kielet: saksa
EU:n jäsenmaa: 1.1.1995 alkaen
Rahayksikkö: euro (€)
Euroalue: euroalueen jäsen 1.1.1999 alkaen
Schengen: Schengen-alueen jäsen 1.12.1997 alkaen
Tilastotietoa:
- Pinta-ala: 83 882 km2
- Väkiluku: 9 197 213
(Lähde: Eurostat – vuoden 2025 tiedot: pinta-ala ja väkiluku)
Valtiomuoto
Itävalta on parlamentaarinen liittotasavalta, jonka hallituksen päämies on liittokansleri ja valtionpäämies on presidentti. Itävallassa on 9 osavaltiota (Bundesländer). Sekä alue- että liittohallitus käyttävät toimeenpanovaltaa. Itävallan parlamentissa on kaksi kamaria: alahuone (Nationalrat), jonka jäsenet ovat kansan suoraan valitsemia, ja ylähuone (Bundesrat), jonka jäsenet ovat osavaltioiden parlamenttien valitsemia.
Kauppa ja talous
Itävallan BKT asukasta kohti on Euroopan unionin viidenneksi korkein, 45 700 euroa, mikä on selvästi yli EU:n keskiarvon (38 100 euroa). Sen osuus on 2,8 % koko EU:n BKT:sta.
(Lähde: Eurostat – vuoden 2023 tiedot: BKT asukasta kohti ja BKT)
(Lähde: Eurostat – vuoden 2024 tiedot: vienti ja tuonti)
Itävallalla on 20 edustajaa Euroopan parlamentissa: itävaltalaiset Euroopan parlamentin jäsenet. Parlamentilla on toimisto kussakin EU-maassa. Euroopan parlamentin Itävallan-toimisto
EU-maiden ministerit kokoontuvat säännöllisesti EU:n neuvostossa, joka hyväksyy EU-lainsäädäntöä ja koordinoi eri politiikan alojen toimia. Itävallan hallituksen edustajat osallistuvat neuvostossa kukin oman alansa kokouksiin useita kertoja vuodessa.
EU:n neuvostolla ei ole pysyvää yksittäistä puheenjohtajaa (toisin kuin komissiolla tai parlamentilla). Kukin EU-maa johtaa neuvoston työskentelyä vuorollaan puolen vuoden ajan toimiessaan neuvoston puheenjohtajamaana.
Puolivuotiskauden aikana kukin maan hallituksen ministereistä toimii oman politiikan alansa kokousten puheenjohtajana ja voi vaikuttaa asialistalle otettaviin kysymyksiin. Ministerit edistävät myös EU:n muiden toimielinten kanssa käytävää vuoropuhelua.
Itävallan puheenjohtajakaudet:
heinäkuu–joulukuu 1998 | tammikuu–kesäkuu 2006 | heinäkuu–joulukuu 2018 |
Itävallasta Euroopan komission jäseneksi on valittu Magnus Brunner, jonka vastuualueina ovat sisä- ja muuttoliikeasiat.
Komissiolla on kussakin EU-maassa paikallistoimisto eli edustusto. Euroopan komission Itävallan-edustusto
Itävallalla on 12 edustajaaEuroopan talous- ja sosiaalikomiteassa. Komitea on neuvoa-antava elin, joka edustaa työnantajia, työntekijöitä ja muita intressiryhmiä. Se antaa lausuntoja EU:n lainsäädäntöehdotuksista, jotta niissä otettaisiin mahdollisimman hyvin huomioon vaikutukset eri maiden työ- ja yhteiskuntaelämään.
Itävallalla on 12 edustajaaEuroopan alueiden komiteassa, joka on EU:n alue- ja paikallisedustajien kokous. Komitea on neuvoa-antava elin, joka antaa lausuntoja EU:n lainsäädäntöehdotuksista, jotta niissä otettaisiin mahdollisimman hyvin huomioon EU:n eri alueiden näkökulma.
Itävalta pitää yhteyttä EU:n toimielimiin myös Brysselissä sijaitsevan pysyvän edustustonsa kautta. Edustusto on verrattavissa suurlähetystöön, jonka päätehtävänä on ajaa maan etuja ja toimintalinjoja EU:ssa.
Talousarvio ja rahoitus
Miten Itävalta hyötyy EU-rahoituksesta?
EU-rahoituksen avulla varmistetaan, että EU on jatkossakin demokraattinen, rauhanomainen, vauras ja kilpailukykyinen alue. EU rahoittaa talousarviostaan ensisijaisia tavoitteitaan ja suuria hankkeita, joita useimmat yksittäiset EU-maat eivät pystyisi yksin rahoittamaan.
EU:n jäsenyydestä saatavat hyödyt ovat huomattavasti suuremmat kuin jäsenmaiden EU:lle maksamat rahoitusosuudet. Kaikki jäsenmaat saavat etua esimerkiksi siitä, että EU:lla on sisämarkkinat ja yhteinen linja muuttoliikeasioissa, terrorismin torjunnassa ja ilmastokysymyksissä. Samaten kaikki hyötyvät panostuksista liikenneinfrastruktuuriin, julkisten palvelujen uudistuksiin, digitalisaatioon, sairaanhoitomenetelmien kehittämiseen ja muuhun yhteiseen hyvään.
Kukin EU-maa osallistuu EU:n talousarvion rahoitukseen tasapuolisesti. Mitä suurempi maan kansantalous on, sitä enemmän se maksaa.
EU:n varoissa ei ole kyse antamisesta ja ottamisesta, vaan tavoitteena on kehittää yhteisvoimin Eurooppaa ja maailmaa kaikkien kannalta paremmaksi.
EU:n tulot ja menot – vuosi- ja maakohtaista tietoa
EU:n rahoittamat hankkeet Itävallassa
EU:n budjettivaroilla rahoitetaan ohjelmia ja hankkeita kaikissa EU-maissa, esimerkiksi teiden rakennusta, tieteellistä tutkimusta ja ympäristönsuojelua.
Lisätietoa EU-rahoituksesta Itävallassa ja elpymistukivälineen varojen käytöstä.