Perustiedot
Pääkaupunki: Zagreb
Viralliset EU-kielet: kroaatti
EU:n jäsenmaa: 1.7.2013 alkaen
Rahayksikkö: euro. Euroalueen jäsen 1.1.2023 alkaen
Schengen: Schengen-alueen jäsen 1.1.2023 alkaen
Tilastotietoa:
- Pinta-ala: 56 594 km2
- Väkiluku: 3 850 894 (2023)
Valtiomuoto:
Kroatia on parlamentaarinen tasavalta, jonka hallituksen päämies on pääministeri ja valtionpäämies on presidentti. Hallintorakenne perustuu lainsäädäntövallan, toimeenpanovallan ja tuomiovallan erottamiseen toisistaan. Lainsäädäntövaltaa käyttää parlamentti, joka myös valvoo hallituksen toimintaa. Parlamentin jäsenet valitaan neljän vuoden kaudeksi.
Kauppa ja talous
Kroatian BKT asukasta kohti on 25 800 euroa, mikä on alle EU:n keskiarvon (35 500 euroa). Sen osuus on 0,4 prosenttia koko EU:n BKT:sta.
(Lähde: Eurostat – BKT asukasta kohti ja BKT)
(Lähde: Eurostat – vienti ja tuonti)
Kroatialla on 12 edustajaa Euroopan parlamentissa: kroatialaiset Euroopan parlamentin jäsenet. Parlamentilla on toimisto kussakin EU-maassa. Euroopan parlamentin Kroatian-toimisto
EU-maiden ministerit kokoontuvat säännöllisesti EU:n neuvostossa, joka hyväksyy EU-lainsäädäntöä ja koordinoi eri politiikan alojen toimia. Kroatian hallituksen edustajat osallistuvat neuvostossa kukin oman alansa kokouksiin useita kertoja vuodessa.
EU:n neuvostolla ei ole pysyvää yksittäistä puheenjohtajaa (toisin kuin komissiolla tai parlamentilla). Kukin EU-maa johtaa neuvoston työskentelyä vuorollaan puolen vuoden ajan toimiessaan neuvoston puheenjohtajamaana.
Puolivuotiskauden aikana kukin maan hallituksen ministereistä toimii oman politiikan alansa kokousten puheenjohtajana ja voi vaikuttaa asialistalle otettaviin kysymyksiin. Ministerit edistävät myös EU:n muiden toimielinten kanssa käytävää vuoropuhelua.
Kroatian puheenjohtajakaudet:
tammikuu–kesäkuu 2020
Kroatiasta Euroopan komission jäseneksi on valittu Dubravka Šuica, joka on demokratiasta ja väestökehityksestä vastaava varapuheenjohtaja.
Komissiolla on kussakin EU-maassa paikallistoimisto eli edustusto. Euroopan komission Kroatian-edustusto
Kroatialla on 9 edustajaaEuroopan talous- ja sosiaalikomiteassa. Komitea on neuvoa-antava elin, joka edustaa työnantajia, työntekijöitä ja muita intressiryhmiä. Se antaa lausuntoja EU:n lainsäädäntöehdotuksista, jotta niissä otettaisiin huomioon mahdolliset vaikutukset EU-maiden työ- ja yhteiskuntaelämään.
Kroatialla on 9 edustajaaEuroopan alueiden komiteassa, joka on EU:n alue- ja paikallisedustajien kokous. Komitea on neuvoa-antava elin, joka antaa lausuntoja EU:n lainsäädäntöehdotuksista, jotta niissä otettaisiin huomioon EU:n eri alueiden näkökulma.
Kroatia pitää yhteyttä EU:n toimielimiin myös Brysselissä sijaitsevan pysyvän edustustonsa kautta. Edustusto on verrattavissa suurlähetystöön, jonka päätehtävänä on ajaa maan etuja ja toimintalinjoja EU:ssa.
Talousarvio ja rahoitus
Kuinka paljon Kroatia maksaa ja saa EU:ssa?
EU:n talousarvion avulla varmistetaan, että EU on jatkossakin demokraattinen, rauhanomainen, vauras ja kilpailukykyinen alue. EU rahoittaa talousarviostaan ensisijaisia tavoitteitaan ja suuria hankkeita, joita useimmat yksittäiset EU-maat eivät pystyisi yksin rahoittamaan.
EU:n jäsenyydestä saatavat hyödyt ovat huomattavasti suuremmat kuin jäsenmaiden EU:n talousarvioon maksamat rahoitusosuudet. Kaikki jäsenmaat saavat etua esimerkiksi siitä, että EU:lla on sisämarkkinat ja yhteinen linja muuttoliikeasioissa, terrorismin torjunnassa ja ilmastokysymyksissä. Samaten kaikki hyötyvät panostuksista liikenneinfrastruktuuriin, julkisten palvelujen uudistuksiin, digitalisaatioon, sairaanhoitomenetelmien kehittämiseen ja muuhun yhteiseen hyvään.
Kukin EU-maa osallistuu EU:n talousarvion rahoitukseen tasapuolisesti. Mitä suurempi maan kansantalous on, sitä enemmän se maksaa.
EU:n talousarviossa ei ole kyse antamisesta ja ottamisesta, vaan tavoitteena on kehittää yhteisvoimin Eurooppaa ja maailmaa kaikkien kannalta paremmaksi.
EU:n tulot ja menot – vuosi- ja maakohtaista tietoa
EU:n rahoittamat hankkeet Kroatiassa
EU:n talousarviovaroilla rahoitetaan ohjelmia ja hankkeita kaikissa EU-maissa, esimerkiksi teiden rakennusta, tieteellistä tutkimusta ja ympäristönsuojelua.
Lisätietoa EU-rahoituksesta Kroatiassa ja elpymistukivälineen varojen käytöstä.