Perustiedot
Pääkaupunki: Bryssel
Viralliset EU-kielet: hollanti, ranska ja saksa
EU:n jäsenmaa: 1.1.1958 alkaen
Rahayksikkö: euro – euroalueen jäsen 1.1.1999 alkaen
Schengen: Schengen-alueen jäsen 26.3.1995 alkaen
Tilastotietoa: Maantieteellinen koko – väestö – bruttokansantuote asukasta kohti ostovoimastandardina ilmaistunahttps://data.ec.europa.eu/ewp/3ff0476e-6735-41ef-9e24-70ff77a06c3b
Valtiomuoto
Belgia on liittovaltio ja perustuslaillinen monarkia, jonka valtionpäämiehenä toimii kuningas (tai kuningatar) ja hallituksen päämiehenä on pääministeri. Maassa on monipuoluejärjestelmä. Päätösvaltaa ei ole keskitetty vaan jaettu kolmelle hallitustasolle: liittohallitus, 3 kieliyhteisöä (hollanti, ranska ja saksa) ja 3 aluetta (Flanderi, Brysselin pääkaupunkialue ja Vallonia). Lainsäädännön mukaan ne ovat kaikki tasa-arvoisia, mutta niillä on valta ja vastuu eri aloilla. Bryssel on Luxemburgin ja Strasbourgin ohella yksi EU:n toimielinten virallisista toimipaikoista.
Kauppa ja talous
Belgian talouden tärkeimmät toimialat olivat vuonna 2020 julkinen hallinto, maanpuolustus, koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelut (22,0 %), tukku- ja vähittäiskauppa, kuljetus, majoitus- ja ravitsemistoiminta (17,7 %) ja teollisuus (16,4 %).
Belgian viennistä 65 % on EU:n sisäistä (Saksa 17 %, Ranska 14 % ja Alankomaat 12 %); 8 % viennistä suuntautuu Yhdistyneeseen kuningaskuntaan ja 7 % Yhdysvaltoihin.
Tuonnista puolestaan 62 % tulee muista EU-maista (Alankomaat 17 %, Saksa 14 % ja Ranska 10 %). Muut tärkeimmät tuontimaat ovat Yhdysvallat (7 %) ja Kiina (5 %).
Belgia EU:ssa
Euroopan parlamentti
Belgialla on 21 edustajaa Euroopan parlamentissa. Parlamentin jäsenet
Euroopan parlamentin Belgian-tiedotustoimisto
Euroopan unionin neuvosto
EU-maiden ministerit kokoontuvat säännöllisesti EU:n neuvostossa, joka hyväksyy EU-lainsäädäntöä ja koordinoi eri politiikan alojen toimia. Belgian hallituksen edustajat osallistuvat neuvostossa kukin oman alansa kokouksiin.
EU:n neuvoston puheenjohtajuus
EU:n neuvostolla ei ole pysyvää yksittäistä puheenjohtajaa (toisin kuin esimerkiksi komissiolla tai parlamentilla). Kukin EU-maa johtaa neuvoston työskentelyä vuorollaan puolen vuoden ajan toimiessaan neuvoston puheenjohtajavaltiona.
Puolivuotiskauden aikana kukin maan hallituksen ministereistä toimii oman politiikan alansa kokousten puheenjohtajana ja voi vaikuttaa asialistalle otettaviin kysymyksiin. Ministerit edistävät myös EU:n muiden toimielinten kanssa käytävää vuoropuhelua.
Belgian puheenjohtajakaudet:
tammikuu–kesäkuu 1958 | tammikuu–kesäkuu 1961 | tammikuu–kesäkuu 1964 | tammikuu–kesäkuu 1967 | tammikuu–kesäkuu 1970 | tammikuu–kesäkuu 1973 | heinäkuu–joulukuu 1977 | tammikuu–kesäkuu 1982 | tammikuu–kesäkuu 1987 | heinäkuu–joulukuu 1993 | heinäkuu–joulukuu 2001 | heinäkuu–joulukuu 2010
EU:n neuvoston puheenjohtajuus
EU:n neuvoston nykyinen puheenjohtajavaltio
Euroopan komissio
Belgiasta Euroopan komission jäseneksi on valittu Didier Reynders, jonka vastuualueena ovat oikeusasiat.
Komissiolla on kussakin EU-maassa paikallistoimisto eli edustusto.
Euroopan komission Belgian-edustusto
Euroopan talous- ja sosiaalikomitea
Belgialla on 12 edustajaaEuroopan talous- ja sosiaalikomiteassa. Komitea on neuvoa-antava elin, joka edustaa työnantajia, työntekijöitä ja muita intressiryhmiä. Se antaa lausuntoja EU:n lainsäädäntöehdotuksista, jotta niissä otettaisiin mahdollisimman hyvin huomioon mahdolliset vaikutukset EU-maiden työ- ja yhteiskuntaelämään.
Euroopan alueiden komitea
Belgialla on 12 edustajaaEuroopan alueiden komiteassa, joka on EU:n alue- ja paikallisedustajien kokous. Komitea on neuvoa-antava elin, joka antaa lausuntoja EU:n lainsäädäntöehdotuksista, jotta niissä otettaisiin mahdollisimman hyvin huomioon EU:n eri alueiden näkökulma.
Pysyvä EU-edustusto
Belgia pitää yhteyttä EU:n toimielimiin myös Brysselissä sijaitsevan pysyvän edustustonsa kautta. Edustusto on verrattavissa suurlähetystöön, jonka päätehtävänä on ajaa maan etuja ja toimintalinjoja EU:ssa.
Talousarviot ja rahoitus
Kuinka paljon Belgia maksaa ja saa EU:ssa?
Kukin EU-maa osallistuu EU:n talousarvion rahoitukseen tasapuolisesti kykynsä mukaan. Mitä suurempi maan kansantalous on, sitä enemmän se maksaa.
EU:n talousarvion tarkoituksena ei ole vaurauden jakaminen uudelleen, vaan siinä keskitytään kokonaisvaltaisesti kaikkien eurooppalaisten tarpeisiin.
Lisätietoa EU:n talousarviosta, tuloista ja menoista:
EU:n rahoittamat hankkeet Belgiassa
Belgian EU:n talousarvioon maksamilla varoilla rahoitetaan hankkeita kaikissa EU-maissa, esimerkiksi teiden rakentamista, tieteellistä tutkimusta ja ympäristönsuojelua.
Lisätietoa EU-rahoituksesta jäsenmaissa (myös Belgiassa)