Perustiedot
Pääkaupunki: Bryssel
Viralliset EU-kielet: hollanti, ranska ja saksa
EU:n jäsenmaa: 1.1.1958 alkaen
Rahayksikkö: euro (€)
Euroalue: euroalueen jäsen 1.1.1999 alkaen
Schengen: Schengen-alueen jäsen 26.3.1995 alkaen
Tilastotietoa:
- Pinta-ala: 30 667 km2
- Väkiluku: 11 900 123
(Lähde: Eurostat – vuoden 2025 tiedot: pinta-ala ja väkiluku)
Valtiomuoto
Belgia on liittovaltio ja perustuslaillinen monarkia, jonka valtionpäämiehenä toimii kuningas (tai kuningatar) ja hallituksen päämiehenä on pääministeri. Maassa on monipuoluejärjestelmä. Päätösvalta on jaettu kolmelle hallitustasolle: liittohallitus, 3 kieliyhteisöä (hollanti, ranska ja saksa) ja 3 aluetta (Flanderi, Brysselin pääkaupunkialue ja Vallonia). Lainsäädännön mukaan ne ovat kaikki tasa-arvoisia, mutta niillä on valta ja vastuu eri aloilla.
Bryssel on Luxemburgin ja Strasbourgin ohella yksi EU:n toimielinten virallisista toimipaikoista.
Kauppa ja talous
Belgian BKT asukasta kohti on Euroopan unionin kuudenneksi korkein, 44 800 euroa, mikä on selvästi yli EU:n keskiarvon (38 100 euroa). Sen osuus on 3,5 % koko EU:n BKT:sta.
(Lähde: Eurostat – vuoden 2023 tiedot: BKT asukasta kohti ja BKT)
(Lähde: Eurostat – vuoden 2024 tiedot: vienti ja tuonti)
Euroopan parlamentti
Belgialla on 22 edustajaa Euroopan parlamentissa: belgialaiset Euroopan parlamentin jäsenet. Parlamentilla on toimisto kussakin EU-maassa. Euroopan parlamentin Belgian-toimisto
Euroopan unionin neuvosto
EU-maiden ministerit kokoontuvat säännöllisesti EU:n neuvostossa, joka hyväksyy EU-lainsäädäntöä ja koordinoi eri politiikan alojen toimia. Belgian hallituksen edustajat osallistuvat neuvostossa kukin oman alansa kokouksiin useita kertoja vuodessa.
EU:n neuvoston puheenjohtajuus
EU:n neuvostolla ei ole pysyvää yksittäistä puheenjohtajaa (toisin kuin komissiolla tai parlamentilla). Kukin EU-maa johtaa neuvoston työskentelyä vuorollaan puolen vuoden ajan toimiessaan neuvoston puheenjohtajamaana.
Puolivuotiskauden aikana kukin maan hallituksen ministereistä toimii oman politiikan alansa kokousten puheenjohtajana ja voi vaikuttaa asialistalle otettaviin kysymyksiin. Ministerit edistävät myös EU:n muiden toimielinten kanssa käytävää vuoropuhelua.
Belgian puheenjohtajakaudet:
tammikuu–kesäkuu 1958 | tammikuu–kesäkuu 1961 | tammikuu–kesäkuu 1964 | tammikuu–kesäkuu 1967 | tammikuu–kesäkuu 1970 | tammikuu–kesäkuu 1973 | heinäkuu–joulukuu 1977 | tammikuu–kesäkuu 1982 | tammikuu–kesäkuu 1987 | heinäkuu–joulukuu 1993 | heinäkuu–joulukuu 2001 | heinäkuu–joulukuu 2010 | tammikuu–kesäkuu 2024
Euroopan komissio
Belgiasta Euroopan komission jäseneksi on valittu Hadja Lahbib, jonka vastuualueina ovat yhdenvertaisuus sekä varautuminen ja kriisinhallinta.
Komissiolla on kussakin EU-maassa paikallistoimisto eli edustusto. Euroopan komission Belgian-edustusto
Euroopan talous- ja sosiaalikomitea
Belgialla on 12 edustajaaEuroopan talous- ja sosiaalikomiteassa. Komitea on neuvoa-antava elin, joka edustaa työnantajia, työntekijöitä ja muita intressiryhmiä. Se antaa lausuntoja EU:n lainsäädäntöehdotuksista, jotta niissä otettaisiin huomioon mahdolliset vaikutukset eri maiden työ- ja yhteiskuntaelämään.
Euroopan alueiden komitea
Belgialla on 12 edustajaaEuroopan alueiden komiteassa, joka on EU:n alue- ja paikallisedustajien kokous. Komitea on neuvoa-antava elin, joka antaa lausuntoja EU:n lainsäädäntöehdotuksista, jotta niissä otettaisiin huomioon EU:n eri alueiden näkökulma.
Pysyvä EU-edustusto
Belgia pitää yhteyttä EU:n toimielimiin myös Brysselissä sijaitsevan pysyvän edustustonsa kautta. Edustusto on verrattavissa suurlähetystöön, jonka päätehtävänä on ajaa maan etuja ja toimintalinjoja EU:ssa.
Talousarvio ja rahoitus
Miten Belgia hyötyy EU-rahoituksesta?
EU-rahoituksen avulla varmistetaan, että EU on jatkossakin demokraattinen, rauhanomainen, vauras ja kilpailukykyinen alue. EU rahoittaa talousarviostaan ensisijaisia tavoitteitaan ja suuria hankkeita, joita useimmat yksittäiset EU-maat eivät pystyisi yksin rahoittamaan.
EU:n jäsenyydestä saatavat hyödyt ovat huomattavasti suuremmat kuin jäsenmaiden EU:lle maksamat rahoitusosuudet. Kaikki jäsenmaat saavat etua esimerkiksi siitä, että EU:lla on sisämarkkinat ja yhteinen linja muuttoliikeasioissa, terrorismin torjunnassa ja ilmastokysymyksissä. Samaten kaikki hyötyvät panostuksista liikenneinfrastruktuuriin, julkisten palvelujen uudistuksiin, digitalisaatioon, sairaanhoitomenetelmien kehittämiseen ja muuhun yhteiseen hyvään.
Kukin EU-maa osallistuu EU:n talousarvion rahoitukseen tasapuolisesti. Mitä suurempi maan kansantalous on, sitä enemmän se maksaa.
EU:n varoissa ei ole kyse antamisesta ja ottamisesta, vaan tavoitteena on kehittää yhteisvoimin Eurooppaa ja maailmaa kaikkien kannalta paremmaksi.
EU:n tulot ja menot – vuosi- ja maakohtaista tietoa
EU:n rahoittamat hankkeet Belgiassa
EU:n budjettivaroilla rahoitetaan ohjelmia ja hankkeita kaikissa EU-maissa, esimerkiksi teiden rakennusta, tieteellistä tutkimusta ja ympäristönsuojelua.
Lisätietoa EU-rahoituksesta Belgiassa ja elpymistukivälineen varojen käytöstä.