Perustiedot
Pääkaupunki: Pariisi
Viralliset EU-kielet: ranska
EU:n jäsenmaa: 1.1.1958 alkaen
Rahayksikkö: euro. Euroalueen jäsen 1.1.1999 alkaen
Schengen: Schengen-alueen jäsen 26.3.1995 alkaen
Tilastotietoa:
- Pinta-ala: 638 475 km2
- Väkiluku: 68 070 697 (2023)
Valtiomuoto:
Ranska on puolipresidentillinen tasavalta, jonka hallituksen päämiehenä toimii pääministeri ja valtionpäämiehenä presidentti. Presidentti valitaan suorilla vaaleilla, ja hän nimittää pääministerin. Ranska jakautuu 18 hallinnolliseen alueeseen, joista 13 on Manner-Ranskassa (Euroopassa) ja 5 on merentakaisia alueita. Nämä 5 merentakaista aluetta sekä Saint-Martin, joka on Ranskan alue Karibialla, ovat osa EU:ta ja niillä on nk. syrjäisimmän alueen status. Koillis-Ranskassa sijaitseva Strasbourgin kaupunki on Brysselin ja Luxemburgin ohella yksi EU:n toimielinten virallisista toimipaikoista.
Kauppa ja talous
Ranskan BKT asukasta kohti on Euroopan unionin yhdenneksitoista korkein, 35 500 euroa, mikä on myös EU:n keskiarvo. Sen osuus on 17,2 prosenttia koko EU:n BKT:sta.
(Lähde: Eurostat – BKT asukasta kohti ja BKT)
(Lähde: Eurostat – vienti ja tuonti)
Ranskalla on 79 edustajaa Euroopan parlamentissa: ranskalaiset Euroopan parlamentin jäsenet. Parlamentilla on toimisto kussakin EU-maassa. Euroopan parlamentin Ranskan-toimisto
EU-maiden ministerit kokoontuvat säännöllisesti EU:n neuvostossa, joka hyväksyy EU-lainsäädäntöä ja koordinoi eri politiikan alojen toimia. Ranskan hallituksen edustajat osallistuvat neuvostossa kukin oman alansa kokouksiin useita kertoja vuodessa.
EU:n neuvostolla ei ole pysyvää yksittäistä puheenjohtajaa (toisin kuin komissiolla ja parlamentilla). Kukin EU-maa johtaa neuvoston työskentelyä vuorollaan puolen vuoden ajan toimiessaan neuvoston puheenjohtajamaana.
Puolivuotiskauden aikana kukin maan hallituksen ministereistä toimii oman politiikan alansa kokousten puheenjohtajana ja voi vaikuttaa asialistalle otettaviin kysymyksiin. Ministerit edistävät myös EU:n muiden toimielinten kanssa käytävää vuoropuhelua.
Ranskan puheenjohtajakaudet:
tammikuu–kesäkuu 1959 | tammikuu–kesäkuu 1962 | tammikuu–kesäkuu 1965 | tammikuu–kesäkuu 1968 | tammikuu–kesäkuu 1971 | heinäkuu–joulukuu 1974 | tammikuu–kesäkuu 1979 | tammikuu–kesäkuu 1984 | heinäkuu–joulukuu 1989 | tammikuu–kesäkuu 1995 | heinäkuu–joulukuu 2000 | tammikuu–kesäkuu 2008 | tammikuu–kesäkuu 2022
Ranskasta Euroopan komission jäseneksi on valittu Thierry Breton, jonka vastuualueena ovat sisämarkkinat.
Komissiolla on kussakin EU-maassa paikallistoimisto eli edustusto. Euroopan komission Ranskan-edustusto
Ranskalla on 24 edustajaaEuroopan talous- ja sosiaalikomiteassa. Komitea on neuvoa-antava elin, joka edustaa työnantajia, työntekijöitä ja muita intressiryhmiä. Se antaa lausuntoja EU:n lainsäädäntöehdotuksista, jotta niissä otettaisiin huomioon mahdolliset vaikutukset EU-maiden työ- ja yhteiskuntaelämään.
Ranskalla on 24 edustajaaEuroopan alueiden komiteassa, joka on EU:n alue- ja paikallisedustajien kokous. Komitea on neuvoa-antava elin, joka antaa lausuntoja EU:n lainsäädäntöehdotuksista, jotta niissä otettaisiin huomioon EU:n eri alueiden näkökulma.
Ranska pitää yhteyttä EU:n toimielimiin myös Brysselissä sijaitsevan pysyvän edustustonsa kautta. Edustusto on verrattavissa suurlähetystöön, jonka päätehtävänä on ajaa maan etuja ja toimintalinjoja EU:ssa.
Talousarvio ja rahoitus
Kuinka paljon Ranska maksaa ja saa EU:ssa?
EU:n talousarvion avulla varmistetaan, että EU on jatkossakin demokraattinen, rauhanomainen, vauras ja kilpailukykyinen alue. EU rahoittaa talousarviostaan ensisijaisia tavoitteitaan ja suuria hankkeita, joita useimmat yksittäiset EU-maat eivät pystyisi yksin rahoittamaan.
EU:n jäsenyydestä saatavat hyödyt ovat huomattavasti suuremmat kuin jäsenmaiden EU:n talousarvioon maksamat rahoitusosuudet. Kaikki jäsenmaat saavat etua esimerkiksi siitä, että EU:lla on sisämarkkinat ja yhteinen linja muuttoliikeasioissa, terrorismin torjunnassa ja ilmastokysymyksissä. Samaten kaikki hyötyvät panostuksista liikenneinfrastruktuuriin, julkisten palvelujen uudistuksiin, digitalisaatioon, sairaanhoitomenetelmien kehittämiseen ja muuhun yhteiseen hyvään.
Kukin EU-maa osallistuu EU:n talousarvion rahoitukseen tasapuolisesti. Mitä suurempi maan kansantalous on, sitä enemmän se maksaa.
EU:n talousarviossa ei ole kyse antamisesta ja ottamisesta, vaan tavoitteena on kehittää yhteisvoimin Eurooppaa ja maailmaa kaikkien kannalta paremmaksi.
EU:n tulot ja menot – vuosi- ja maakohtaista tietoa
EU:n rahoittamat hankkeet Ranskassa
EU:n talousarviovaroilla rahoitetaan ohjelmia ja hankkeita kaikissa EU-maissa, esimerkiksi teiden rakennusta, tieteellistä tutkimusta ja ympäristönsuojelua.
Lisätietoa EU-rahoituksesta Ranskassa ja elpymistukivälineen varojen käytöstä.