Perustiedot
Pääkaupunki: Berliini
Viralliset EU-kielet: saksa
EU:n jäsenmaa: 1.1.1958 alkaen
Rahayksikkö: euro (€)
Euroalue: euroalueen jäsen 1.1.1999 alkaen
Schengen: Schengen-alueen jäsen 26.3.1995 alkaen
Tilastotietoa:
- Pinta-ala: 357 569 km2
- Väkiluku: 83 577 140
(Lähde: Eurostat – vuoden 2025 tiedot: pinta-ala ja väkiluku)
Valtiomuoto
Saksa on parlamentaarinen liittotasavalta, jonka hallituksen päämies on liittokansleri ja valtionpäämies on presidentti. Presidentin päätehtävät ovat edustuksellisia.
Saksa koostuu 16 osavaltiosta (Länder), joista kullakin on oma perustuslakinsa ja laaja itsemääräämisoikeus sisäisessä hallinnossa. Osavaltioista kolme on kaupunkivaltioita: Bremen, Berliini ja Hampuri.
Kauppa ja talous
Saksan BKT asukasta kohti on Euroopan unionin seitsemänneksi korkein, 44 200 euroa, mikä on selvästi yli EU:n keskiarvon (38 100 euroa). Sen osuus on 24,4 % koko EU:n BKT:sta.
(Lähde: Eurostat – vuoden 2023 tiedot: BKT asukasta kohti ja BKT)
(Lähde: Eurostat – vuoden 2024 tiedot: vienti ja tuonti)
Saksalla on 96 edustajaa Euroopan parlamentissa: saksalaiset Euroopan parlamentin jäsenet. Parlamentilla on toimisto kussakin EU-maassa. Euroopan parlamentin Saksan-toimisto
EU-maiden ministerit kokoontuvat säännöllisesti EU:n neuvostossa, joka hyväksyy EU-lainsäädäntöä ja koordinoi eri politiikan alojen toimia. Saksan hallituksen edustajat osallistuvat neuvostossa kukin oman alansa kokouksiin useita kertoja vuodessa.
EU:n neuvostolla ei ole pysyvää yksittäistä puheenjohtajaa (toisin kuin komissiolla tai parlamentilla). Kukin EU-maa johtaa neuvoston työskentelyä vuorollaan puolen vuoden ajan toimiessaan neuvoston puheenjohtajamaana.
Puolivuotiskauden aikana kukin maan hallituksen ministereistä toimii oman politiikan alansa kokousten puheenjohtajana ja voi vaikuttaa asialistalle otettaviin kysymyksiin. Ministerit edistävät myös EU:n muiden toimielinten kanssa käytävää vuoropuhelua.
Saksan puheenjohtajakaudet:
heinäkuu–joulukuu 1958 | heinäkuu–joulukuu 1961 | heinäkuu–joulukuu 1964 | heinäkuu–joulukuu 1967 | heinäkuu–joulukuu 1970 | tammikuu–kesäkuu 1974 | heinäkuu–joulukuu 1978 | tammikuu–kesäkuu 1983 | tammikuu–kesäkuu 1988 | heinäkuu–joulukuu 1994 | tammikuu–kesäkuu 2007 | heinäkuu–joulukuu 2020
Euroopan komission tämänhetkinen puheenjohtaja on saksalainen Ursula von der Leyen.
Komissiolla on kussakin EU-maassa paikallistoimisto eli edustusto. Euroopan komission Saksan-edustusto
Saksalla on 24 edustajaaEuroopan talous- ja sosiaalikomiteassa. Komitea on neuvoa-antava elin, joka edustaa työnantajia, työntekijöitä ja muita intressiryhmiä. Se antaa lausuntoja EU:n lainsäädäntöehdotuksista, jotta niissä otettaisiin huomioon mahdolliset vaikutukset EU-maiden työ- ja yhteiskuntaelämään.
Saksalla on 24 edustajaaEuroopan alueiden komiteassa, joka on EU:n alue- ja paikallisedustajien kokous. Komitea on neuvoa-antava elin, joka antaa lausuntoja EU:n lainsäädäntöehdotuksista, jotta niissä otettaisiin huomioon EU:n eri alueiden näkökulma.
Saksa pitää yhteyttä EU:n toimielimiin myös Brysselissä sijaitsevan pysyvän edustustonsa kautta. Edustusto on verrattavissa suurlähetystöön, jonka päätehtävänä on ajaa maan etuja ja toimintalinjoja EU:ssa.
Talousarvio ja rahoitus
Miten Saksa hyötyy EU-rahoituksesta?
EU-rahoituksen avulla varmistetaan, että EU on jatkossakin demokraattinen, rauhanomainen, vauras ja kilpailukykyinen alue. EU rahoittaa talousarviostaan ensisijaisia tavoitteitaan ja suuria hankkeita, joita useimmat yksittäiset EU-maat eivät pystyisi yksin rahoittamaan.
EU:n jäsenyydestä saatavat hyödyt ovat huomattavasti suuremmat kuin jäsenmaiden EU:lle maksamat rahoitusosuudet. Kaikki jäsenmaat saavat etua esimerkiksi siitä, että EU:lla on sisämarkkinat ja yhteinen linja muuttoliikeasioissa, terrorismin torjunnassa ja ilmastokysymyksissä. Samaten kaikki hyötyvät panostuksista liikenneinfrastruktuuriin, julkisten palvelujen uudistuksiin, digitalisaatioon, sairaanhoitomenetelmien kehittämiseen ja muuhun yhteiseen hyvään.
Kukin EU-maa osallistuu EU:n talousarvion rahoitukseen tasapuolisesti. Mitä suurempi maan kansantalous on, sitä enemmän se maksaa.
EU:n varoissa ei ole kyse antamisesta ja ottamisesta, vaan tavoitteena on kehittää yhteisvoimin Eurooppaa ja maailmaa kaikkien kannalta paremmaksi.
EU:n tulot ja menot – vuosi- ja maakohtaista tietoa
EU:n rahoittamat hankkeet Saksassa
EU:n budjettivaroilla rahoitetaan ohjelmia ja hankkeita kaikissa EU-maissa, esimerkiksi teiden rakennusta, tieteellistä tutkimusta ja ympäristönsuojelua.
Lisätietoa EU-rahoituksesta Saksassa ja elpymistukivälineen varojen käytöstä.