Tanska on perustuslaillinen monarkia. Sen edustuksellisessa parlamentaarisessa järjestelmässä hallituksen päämiehenä toimii pääministeri ja valtionpäämiehenä kuningatar tai kuningas, jolla on virallisesti toimeenpanovalta, mutta jonka tehtävät ovat käytännössä ainoastaan edustuksellisia. Tanskan kuningaskuntaan kuuluu myös kaksi Atlantilla sijaitsevaa autonomista maata, joista kumpikaan ei ole EU:n jäsen: Färsaaret ja Grönlanti.

Sijainti EU:n kartalla

Tanskan talouden tärkeimmät toimialat olivat vuonna 2020 julkinen hallinto, maanpuolustus, koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelut (21,5 %), tukku- ja vähittäiskauppa, kuljetus, majoitus- ja ravitsemistoiminta (19,3 %) ja teollisuus (18,2 %).

Tanskan viennistä 52 % on EU:n sisäistä (Saksa 14 % ja Ruotsi 9 %); 11 % viennistä suuntautuu Yhdysvaltoihin ja 6 % Norjaan.

Tuonnista puolestaan 69 % tulee muista EU-maista (Saksa 22 %, Ruotsi 13 % ja Alankomaat 9 %). Muut tärkeimmät tuontimaat ovat Kiina (8 %) ja Norja (4 %).

Euroopan parlamentti

Tanskalla on 14 edustajaa Euroopan parlamentissa. Parlamentin jäsenet.

Euroopan parlamentin Tanskan-tiedotustoimisto

Euroopan unionin neuvosto

EU-maiden ministerit kokoontuvat säännöllisesti EU:n neuvostossa, joka hyväksyy EU-lainsäädäntöä ja koordinoi eri politiikan alojen toimia. Tanskan hallituksen edustajat osallistuvat neuvostossa kukin oman alansa kokouksiin.

EU:n neuvoston puheenjohtajuus

EU:n neuvostolla ei ole pysyvää yksittäistä puheenjohtajaa (toisin kuin esimerkiksi komissiolla tai parlamentilla). Kukin EU-maa johtaa neuvoston työskentelyä vuorollaan puolen vuoden ajan toimiessaan neuvoston puheenjohtajavaltiona.

Puolivuotiskauden aikana kukin maan hallituksen ministereistä toimii oman politiikan alansa kokousten puheenjohtajana ja voi vaikuttaa asialistalle otettaviin kysymyksiin. Ministerit edistävät myös EU:n muiden toimielinten kanssa käytävää vuoropuhelua.

Tanskan puheenjohtajakaudet:

heinäkuu–joulukuu 1973 | tammikuu–kesäkuu 1978 | heinäkuu–joulukuu 1982 | heinäkuu–joulukuu 1987 | tammikuu–kesäkuu 1993 | heinäkuu–joulukuu 2002 | tammikuu–kesäkuu 2012

EU:n neuvoston puheenjohtajuus

EU:n neuvoston nykyinen puheenjohtajavaltio

Euroopan komissio

Tanskasta Euroopan komission jäseneksi on valittu Margrethe Vestager, joka on Euroopan digitaalisesta valmiudesta vastaava johtava varapuheenjohtaja.

Komissiolla on kussakin EU-maassa paikallistoimisto eli edustusto.

Euroopan komission Tanskan-edustusto

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea

Tanskalla on 9 edustajaaEuroopan talous- ja sosiaalikomiteassa. Komitea on neuvoa-antava elin, joka edustaa työnantajia, työntekijöitä ja muita intressiryhmiä. Se antaa lausuntoja EU:n lainsäädäntöehdotuksista, jotta niissä otettaisiin mahdollisimman hyvin huomioon mahdolliset vaikutukset EU-maiden työ- ja yhteiskuntaelämään.

Euroopan alueiden komitea

Tanskalla on 9 edustajaaEuroopan alueiden komiteassa, joka on EU:n alue- ja paikallisedustajien kokous. Komitea on neuvoa-antava elin, joka antaa lausuntoja EU:n lainsäädäntöehdotuksista, jotta niissä otettaisiin mahdollisimman hyvin huomioon EU:n eri alueiden näkökulma.

Pysyvä EU-edustusto

Tanska pitää yhteyttä EU:n toimielimiin myös Brysselissä sijaitsevan pysyvän edustustonsa kautta. Edustusto on verrattavissa suurlähetystöön, jonka päätehtävänä on ajaa maan etuja ja toimintalinjoja EU:ssa.

Kuinka paljon Tanska maksaa ja saa EU:ssa?

Kukin EU-maa osallistuu EU:n talousarvion rahoitukseen tasapuolisesti kykynsä mukaan. Mitä suurempi maan kansantalous on, sitä enemmän se maksaa.
EU:n talousarvion tarkoituksena ei ole vaurauden jakaminen uudelleen, vaan siinä keskitytään kokonaisvaltaisesti kaikkien eurooppalaisten tarpeisiin. 

Lisätietoa EU:n talousarviosta, tuloista ja menoista:

• EU:n talousarvio
• EU:n tulot ja menot – vuosi- ja maakohtaista tietoa

EU:n rahoittamat hankkeet Tanskassa

Tanskan EU:n talousarvioon maksamilla varoilla rahoitetaan hankkeita kaikissa EU-maissa, esimerkiksi teiden rakennusta, tieteellistä tutkimusta ja ympäristönsuojelua.

Lisätietoa EU-rahoituksesta jäsenmaissa (myös Tanskassa).