Perustiedot
Pääkaupunki: Kööpenhamina
Viralliset EU-kielet: tanska
EU:n jäsenmaa: 1.1.1973 alkaen
Rahayksikkö: Tanskan kruunu (DKK). Tanska on jättäytynyt euron ulkopuolelle, eikä se siten ole velvollinen ottamaan euroa käyttöön.
Schengen: Schengen-alueen jäsen 25.3.2001 alkaen
Tilastotietoa:
- Pinta-ala: 42 925 km2
- Väkiluku: 5 992 734
(Lähde: Eurostat – vuoden 2025 tiedot: pinta-ala ja väkiluku)
Valtiomuoto:
Tanska on perustuslaillinen monarkia. Sen edustuksellisessa parlamentaarisessa järjestelmässä hallituksen päämiehenä toimii pääministeri ja valtionpäämiehenä kuningatar tai kuningas, jonka tehtävät ovat käytännössä ainoastaan edustuksellisia. Tanskan kuningaskuntaan kuuluu myös kaksi Atlantilla sijaitsevaa autonomista maata, joista kumpikaan ei ole EU:n jäsen: Färsaaret ja Grönlanti.
Kauppa ja talous
Tanskan BKT asukasta kohti on Euroopan unionin neljänneksi korkein, 47 800 euroa, mikä on selvästi yli EU:n keskiarvon (38 100 euroa). Sen osuus on 2,2 % koko EU:n BKT:sta.
(Lähde: Eurostat – vuoden 2023 tiedot: BKT asukasta kohti ja BKT)
(Lähde: Eurostat – vuoden 2024 tiedot: vienti ja tuonti)
Euroopan parlamentti
Tanskalla on 15 edustajaa Euroopan parlamentissa. Tutustu parlamentin jäseniin ja seuraa Euroopan parlamentin Tanskan-toimiston toimintaa.
Euroopan unionin neuvosto
EU-maiden ministerit kokoontuvat säännöllisesti EU:n neuvostossa, joka hyväksyy EU-lainsäädäntöä ja koordinoi eri politiikan alojen toimia. Tanskan hallituksen edustajat osallistuvat neuvostossa kukin oman alansa kokouksiin useita kertoja vuodessa.
Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajuus
EU:n neuvostolla ei ole pysyvää yksittäistä puheenjohtajaa (toisin kuin komissiolla ja parlamentilla). Kukin EU-maa johtaa neuvoston työskentelyä vuorollaan puolen vuoden ajan toimiessaan neuvoston puheenjohtajamaana.
Puolivuotiskauden aikana kukin maan hallituksen ministereistä toimii oman politiikan alansa kokousten puheenjohtajana ja voi vaikuttaa asialistalle otettaviin kysymyksiin. Ministerit edistävät myös EU:n muiden toimielinten kanssa käytävää vuoropuhelua.
Tanskan puheenjohtajakaudet:
heinäkuu–joulukuu 1973 | tammikuu–kesäkuu 1978 | heinäkuu–joulukuu 1982 | heinäkuu–joulukuu 1987 | tammikuu–kesäkuu 1993 | heinäkuu–joulukuu 2002 | tammikuu–kesäkuu 2012 | heinäkuu–joulukuu 2025
Euroopan komissio
Tanskasta Euroopan komission jäseneksi on valittu Dan Jørgensen, jonka vastuualueina ovat energia- ja asumisasiat.
Komissiolla on kussakin EU-maassa paikallistoimisto eli edustusto. Euroopan komission Tanskan-edustusto
Euroopan talous- ja sosiaalikomitea
Tanskalla on 9 edustajaaEuroopan talous- ja sosiaalikomiteassa. Komitea on neuvoa-antava elin, joka edustaa työnantajia, työntekijöitä ja muita intressiryhmiä. Se antaa lausuntoja EU:n lainsäädäntöehdotuksista, jotta niissä otettaisiin mahdollisimman hyvin huomioon mahdolliset vaikutukset eri maiden työ- ja yhteiskuntaelämään.
Euroopan alueiden komitea
Tanskalla on 9 edustajaaEuroopan alueiden komiteassa, joka on EU:n alue- ja paikallisedustajien kokous. Komitea on neuvoa-antava elin, joka antaa lausuntoja EU:n lainsäädäntöehdotuksista, jotta niissä otettaisiin mahdollisimman hyvin huomioon EU:n eri alueiden näkökulma.
Pysyvä EU-edustusto
Tanska pitää yhteyttä EU:n toimielimiin myös Brysselissä sijaitsevan pysyvän edustustonsa kautta. Edustusto on verrattavissa suurlähetystöön, jonka päätehtävänä on ajaa maan etuja ja toimintalinjoja EU:ssa.
Talousarviot ja rahoitus
Miten Tanska hyötyy EU-rahoituksesta?
EU-rahoituksen avulla varmistetaan, että EU on jatkossakin demokraattinen, rauhanomainen, vauras ja kilpailukykyinen alue. EU rahoittaa talousarviostaan ensisijaisia tavoitteitaan ja suuria hankkeita, joita useimmat yksittäiset EU-maat eivät pystyisi yksin rahoittamaan.
EU:n jäsenyydestä saatavat hyödyt ovat huomattavasti suuremmat kuin jäsenmaiden EU:lle maksamat rahoitusosuudet. Kaikki jäsenmaat saavat etua esimerkiksi siitä, että EU:lla on sisämarkkinat ja yhteinen linja muuttoliikeasioissa, terrorismin torjunnassa ja ilmastokysymyksissä. Samaten kaikki hyötyvät panostuksista liikenneinfrastruktuuriin, julkisten palvelujen uudistuksiin, digitalisaatioon, sairaanhoitomenetelmien kehittämiseen ja muuhun yhteiseen hyvään.
Kukin EU-maa osallistuu EU:n talousarvion rahoitukseen tasapuolisesti. Mitä suurempi maan kansantalous on, sitä enemmän se maksaa.
EU:n varoissa ei ole kyse antamisesta ja ottamisesta, vaan tavoitteena on kehittää yhteisvoimin Eurooppaa ja maailmaa kaikkien kannalta paremmaksi.
EU:n tulot ja menot – vuosi- ja maakohtaista tietoa
EU:n rahoittamat hankkeet Tanskassa
EU:n budjettivaroilla rahoitetaan ohjelmia ja hankkeita kaikissa EU-maissa, esimerkiksi teiden rakennusta, tieteellistä tutkimusta ja ympäristönsuojelua.
Lisätietoa EU-rahoituksesta Tanskassa ja elpymistukivälineen varojen käytöstä.