Perustiedot
Pääkaupunki: Pariisi
Viralliset EU-kielet: ranska
EU:n jäsenmaa: 1.1.1958 alkaen
Rahayksikkö: euro – euroalueen jäsen 1.1.1999 alkaen
Schengen: Schengen-alueen jäsen 26.3.1995 alkaen
Tilastotietoa: Maantieteellinen koko – väestö – bruttokansantuote asukasta kohti ostovoimastandardina ilmaistuna
Valtiomuoto
Ranska on puolipresidentiaalinen tasavalta, jonka hallituksen päämiehenä toimii pääministeri ja valtionpäämiehenä presidentti. Presidentti valitaan suorilla vaaleilla, ja hän nimittää pääministerin. Ranska jakautuu 18 hallinnolliseen alueeseen, joista 13 on Manner-Ranskassa (Euroopassa) ja 5 on merentakaisia alueita. Nämä 5 merentakaista aluetta sekä Saint-Martin, joka on Ranskan alue Karibialla, ovat osa EU:ta ja niillä on nk. syrjäisimmän alueen status. Koillis-Ranskassa sijaitseva Strasbourgin kaupunki on Brysselin ja Luxemburgin ohella yksi EU:n toimielinten virallisista toimipaikoista.
Kauppa ja talous
Ranskan talouden tärkeimmät toimialat olivat vuonna 2020 julkinen hallinto, maanpuolustus, koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelut (23,4 %), tukku- ja vähittäiskauppa, kuljetus, majoitus- ja ravitsemistoiminta (16,4 %) sekä ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta ja hallinto- ja tukipalvelut (14,2 %).
Ranskan viennistä 54 % on EU:n sisäistä (Saksa 15 %, Italia 8 %, Belgia 7 % ja Espanja 8 %); 8 % viennistä suuntautuu Yhdysvaltoihin ja 6 % Yhdistyneeseen kuningaaskuntaan.
Tuonnista puolestaan 66 % tulee muista EU-maista (Saksa 17 %, Belgia 10 % ja Alankomaat 9 %). Muut tärkeimmät tuontimaat ovat Kiina (7 %) ja Yhdysvallat (5 %).
Ranska EU:ssa
Euroopan parlamentti
Ranskalla on 79 edustajaa Euroopan parlamentissa. Parlamentin jäsenet
Euroopan parlamentin Ranskan-tiedotustoimisto
Euroopan unionin neuvosto
EU-maiden ministerit kokoontuvat säännöllisesti EU:n neuvostossa, joka hyväksyy EU-lainsäädäntöä ja koordinoi eri politiikan alojen toimia. Ranskan hallituksen edustajat osallistuvat neuvostossa kukin oman alansa kokouksiin.
EU:n neuvoston puheenjohtajuus
EU:n neuvostolla ei ole pysyvää yksittäistä puheenjohtajaa (toisin kuin esimerkiksi komissiolla tai parlamentilla). Kukin EU-maa johtaa neuvoston työskentelyä vuorollaan puolen vuoden ajan toimiessaan neuvoston puheenjohtajavaltiona.
Puolivuotiskauden aikana kukin maan hallituksen ministereistä toimii oman politiikan alansa kokousten puheenjohtajana ja voi vaikuttaa asialistalle otettaviin kysymyksiin. Ministerit edistävät myös EU:n muiden toimielinten kanssa käytävää vuoropuhelua.
Ranskan puheenjohtajakaudet:
tammikuu–kesäkuu 1959 | tammikuu–kesäkuu 1962 | tammikuu–kesäkuu 1965 | tammikuu–kesäkuu 1968 | tammikuu–kesäkuu 1971 | heinäkuu–joulukuu 1974 | tammikuu–kesäkuu 1979 | tammikuu–kesäkuu 1984 | heinäkuu–joulukuu 1989 | tammikuu–kesäkuu 1995 | heinäkuu–joulukuu 2000 | tammikuu–kesäkuu 2008 | tammikuu–kesäkuu 2022
EU:n neuvoston puheenjohtajuus
EU:n neuvoston nykyinen puheenjohtajavaltio
Euroopan komissio
Ranskasta Euroopan komission jäseneksi on valittu Thierry Breton, jonka vastuualueena ovat sisämarkkinat.
Komissiolla on kussakin EU-maassa paikallistoimisto eli edustusto.
Euroopan komission Ranskan-edustusto
Euroopan talous- ja sosiaalikomitea
Ranskalla on 24 edustajaa Euroopan talous- ja sosiaalikomiteassa. Komitea on neuvoa-antava elin, joka edustaa työnantajia, työntekijöitä ja muita intressiryhmiä. Se antaa lausuntoja EU:n lainsäädäntöehdotuksista, jotta niissä otettaisiin mahdollisimman hyvin huomioon mahdolliset vaikutukset EU-maiden työ- ja yhteiskuntaelämään.
Euroopan alueiden komitea
Ranskalla on 24 edustajaa Euroopan alueiden komiteassa, joka on EU:n alue- ja paikallisedustajien kokous. Komitea on neuvoa-antava elin, joka antaa lausuntoja EU:n lainsäädäntöehdotuksista, jotta niissä otettaisiin mahdollisimman hyvin huomioon EU:n eri alueiden näkökulma.
Pysyvä EU-edustusto
Ranska pitää yhteyttä EU:n toimielimiin myös Brysselissä sijaitsevan pysyvän edustustonsa kautta. Edustusto on verrattavissa suurlähetystöön, jonka päätehtävänä on ajaa maan etuja ja toimintalinjoja EU:ssa.
Talousarviot ja rahoitus
Kuinka paljon Ranska maksaa ja saa EU:ssa?
Kukin EU-maa osallistuu EU:n talousarvion rahoitukseen tasapuolisesti kykynsä mukaan. Mitä suurempi maan kansantalous on, sitä enemmän se maksaa.
EU:n talousarvion tarkoituksena ei ole vaurauden jakaminen uudelleen, vaan siinä keskitytään kokonaisvaltaisesti kaikkien eurooppalaisten tarpeisiin.
Lisätietoa EU:n talousarviosta, tuloista ja menoista:
EU:n rahoittamat hankkeet Ranskassa
Ranskan EU:n talousarvioon maksamilla varoilla rahoitetaan hankkeita kaikissa EU-maissa, esimerkiksi teiden rakentamista, tieteellistä tutkimusta ja ympäristönsuojelua.
Lisätietoa EU-rahoituksesta jäsenmaissa (myös Ranskassa)