Siirry pääsisältöön

Perustiedot

Pääkaupunki: Amsterdam

Viralliset EU-kielet: hollanti

EU:n jäsenmaa: 1.1.1958 alkaen

Rahayksikkö: euro – euroalueen jäsen 1.1.1999 alkaen

SchengenSchengen-alueen jäsen 26.3.1995 alkaen

TilastotietoaMaantieteellinen koko – väestö – bruttokansantuote asukasta kohti ostovoimastandardina ilmaistuna

Valtiomuoto

Alankomaat on parlamentaarinen, perustuslaillinen monarkia, jonka hallituksen päämiehenä toimii pääministeri ja valtionpäämiehenä kuningas tai kuningatar. Toimeenpanovaltaa käyttää hallitus. Maa jakautuu 12 maakuntaan ja 388 kuntaan. Se jakautuu myös 22 vesistöalueeseen. Niitä hallinnoivilla johtokunnilla on toimivalta vesihuoltoon liittyvissä asioissa. Alankomailla on myös 6 itsehallintoaluetta ja erityisasemassa olevaa aluetta Karibialla. Nämä alueet eivät kuulu EU:hun.

Sijainti EU:n kartalla

Kauppa ja talous

Alankomaiden talouden tärkeimmät toimialat olivat vuonna 2020 julkinen hallinto, maanpuolustus, koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelut (21,7 %), tukku- ja vähittäiskauppa, kuljetus, majoitus- ja ravitsemistoiminta (20,4 %) sekä ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta ja hallinto- ja tukipalvelut (14,7 %).

Alankomaiden viennistä 66 % on EU:n sisäistä (Saksa 23 %, Belgia 10 % ja Ranska 9 %); 8 % viennistä suuntautuu Yhdysvaltoihin ja 4 % Yhdistyneeseen kuningaskuntaan.

Tuonnista puolestaan 42 % tulee muista EU-maista (Saksa 15 % ja Belgia 8 %). Muut tärkeimmät tuontimaat ovat Kiina (17 %) ja Yhdysvallat (8 %).

Alankomaat EU:ssa

Euroopan parlamentti

Alankomailla on 29 edustajaa Euroopan parlamentissa. Ks. parlamentin jäsenet.

Euroopan parlamentin Alankomaiden-tiedotustoimisto

Euroopan unionin neuvosto

EU-maiden ministerit kokoontuvat säännöllisesti EU:n neuvostossa, joka hyväksyy EU-lainsäädäntöä ja koordinoi eri politiikan alojen toimia. Alankomaiden hallituksen edustajat osallistuvat neuvostossa kukin oman alansa kokouksiin.

Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajuus

EU:n neuvostolla ei ole pysyvää yksittäistä puheenjohtajaa (toisin kuin esimerkiksi komissiolla tai parlamentilla). Kukin EU-maa johtaa neuvoston työskentelyä vuorollaan puolen vuoden ajan toimiessaan neuvoston puheenjohtajavaltiona.

Puolivuotiskauden aikana kukin maan hallituksen ministereistä toimii oman politiikan alansa kokousten puheenjohtajana ja voi vaikuttaa asialistalle otettaviin kysymyksiin. Ministerit edistävät myös EU:n muiden toimielinten kanssa käytävää vuoropuhelua.

Alankomaiden puheenjohtajakaudet:

heinäkuu–joulukuu 1960 | heinäkuu–joulukuu 1963 | heinäkuu–joulukuu 1966 | heinäkuu–joulukuu 1969 | heinäkuu–joulukuu 1972 | heinäkuu–joulukuu 1976 | tammikuu–kesäkuu 1981 | tammikuu–kesäkuu 1986 | heinäkuu–joulukuu 1991 | tammikuu–kesäkuu 1997 | heinäkuu–joulukuu 2004 | tammikuu–kesäkuu 2016

EU:n neuvoston puheenjohtajuus

EU:n neuvoston nykyinen puheenjohtajavaltio

Euroopan komissio

Alankomaista Euroopan komission jäseneksi on valittu Wopke Hoekstra, jonka vastuualueena ovat ilmastotoimet.

Komissiolla on kussakin EU-maassa paikallistoimisto eli edustusto.

Euroopan komission Alankomaiden-edustusto

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea

Alankomailla on 12 edustajaa Euroopan talous- ja sosiaalikomiteassa. Komitea on neuvoa-antava elin, joka edustaa työnantajia, työntekijöitä ja muita intressiryhmiä. Se antaa lausuntoja EU:n lainsäädäntöehdotuksista, jotta niissä otettaisiin mahdollisimman hyvin huomioon mahdolliset vaikutukset EU-maiden työ- ja yhteiskuntaelämään.

Euroopan alueiden komitea

Alankomailla on 12 edustajaa Euroopan alueiden komiteassa, joka on EU:n alue- ja paikallisedustajien kokous. Komitea on neuvoa-antava elin, joka antaa lausuntoja EU:n lainsäädäntöehdotuksista, jotta niissä otettaisiin mahdollisimman hyvin huomioon EU:n eri alueiden näkökulma.

Pysyvä EU-edustusto

Alankomaat pitää yhteyttä EU:n toimielimiin myös Brysselissä sijaitsevan pysyvän edustustonsa kautta. Edustusto on verrattavissa suurlähetystöön, jonka päätehtävänä on ajaa maan etuja ja toimintalinjoja EU:ssa.

Talousarviot ja rahoitus

Kuinka paljon Alankomaat maksaa ja saa EU:ssa?

Kukin EU-maa osallistuu EU:n talousarvion rahoitukseen tasapuolisesti kykynsä mukaan. Mitä suurempi maan kansantalous on, sitä enemmän se maksaa.
EU:n talousarvion tarkoituksena ei ole vaurauden jakaminen uudelleen, vaan siinä keskitytään kokonaisvaltaisesti kaikkien eurooppalaisten tarpeisiin. 

Lisätietoa EU:n talousarviosta, tuloista ja menoista:

EU:n rahoittamat hankkeet Alankomaissa

Alankomaiden EU:n talousarvioon maksamilla varoilla rahoitetaan hankkeita kaikissa EU-maissa, esimerkiksi teiden rakennusta, tieteellistä tutkimusta ja ympäristönsuojelua.

Lisätietoa EU-rahoituksesta jäsenmaissa (myös Alankomaissa)