Perustiedot
Pääkaupunki: Amsterdam; maan parlamentti ja hallitus toimivat Haagissa
Viralliset EU-kielet: hollanti
EU:n jäsenmaa: 1.1.1958 alkaen
Rahayksikkö: euro (€)
Euroalue: euroalueen jäsen 1.1.1999 alkaen
Schengen: Schengen-alueen jäsen 26.3.1995 alkaen
Tilastotietoa:
- Pinta-ala: 37 391 km2
- Väkiluku: 18 044 027
(Lähde: Eurostat – vuoden 2025 tiedot: pinta-ala ja väkiluku)
Valtiomuoto
Alankomaat on parlamentaarinen perustuslaillinen monarkia, jonka hallitusta johtaa pääministeri ja valtionjohtajana toimii kuningas tai kuningatar. Toimeenpanovaltaa käyttää hallitus.
Maassa on 12 maakuntaa ja 342 kuntaa. Lisäksi maa on jaettu 21 vesistöalueeseen, joiden hallintoelimellä on toimivalta vesihuoltoon liittyvissä asioissa. Alankomaiden kuningaskuntaan kuuluu myös 6 Karibialla sijaitsevaa merentakaista aluetta, jotka eivät kuitenkaan kuulu EU:hun.
Kauppa ja talous
Alankomaiden BKT asukasta kohti on Euroopan unionin kolmanneksi korkein, 50 800 euroa, mikä on selvästi yli EU:n keskiarvon (38 100 euroa). Sen osuus on 6,1 % koko EU:n BKT:sta.
(Lähde: Eurostat – vuoden 2023 tiedot: BKT asukasta kohti ja BKT)
(Lähde: Eurostat – vuoden 2024 tiedot: vienti ja tuonti)
Alankomailla on 31 edustajaa Euroopan parlamentissa: alankomaalaiset Euroopan parlamentin jäsenet. Parlamentilla on toimisto kussakin EU-maassa. Euroopan parlamentin Alankomaiden-toimisto
EU-maiden ministerit kokoontuvat säännöllisesti EU:n neuvostossa, joka hyväksyy EU-lainsäädäntöä ja koordinoi eri politiikan alojen toimia. Alankomaiden hallituksen edustajat osallistuvat neuvostossa kukin oman alansa kokouksiin useita kertoja vuodessa.
EU:n neuvostolla ei ole pysyvää yksittäistä puheenjohtajaa (toisin kuin komissiolla tai parlamentilla). Kukin EU-maa johtaa neuvoston työskentelyä vuorollaan puolen vuoden ajan toimiessaan neuvoston puheenjohtajamaana.
Puolivuotiskauden aikana kukin maan hallituksen ministereistä toimii oman politiikan alansa kokousten puheenjohtajana ja voi vaikuttaa asialistalle otettaviin kysymyksiin. Ministerit edistävät myös EU:n muiden toimielinten kanssa käytävää vuoropuhelua.
Alankomaiden puheenjohtajakaudet:
heinäkuu–joulukuu 1960 | heinäkuu–joulukuu 1963 | heinäkuu–joulukuu 1966 | heinäkuu–joulukuu 1969 | heinäkuu–joulukuu 1972 | heinäkuu–joulukuu 1976 | tammikuu–kesäkuu 1981 | tammikuu–kesäkuu 1986 | heinäkuu–joulukuu 1991 | tammikuu–kesäkuu 1997 | heinäkuu–joulukuu 2004 | tammikuu–kesäkuu 2016 | heinäkuu–joulukuu 2029
Alankomaista Euroopan komission jäseneksi on valittu Wopke Hoekstra, jonka vastuualueina ovat ilmastotoimet, nettonollatavoite ja puhdas kasvu.
Komissiolla on kussakin EU-maassa paikallistoimisto eli edustusto. Euroopan komission Alankomaiden-edustusto
Alankomailla on 12 edustajaaEuroopan talous- ja sosiaalikomiteassa. Komitea on neuvoa-antava elin, joka edustaa työnantajia, työntekijöitä ja muita intressiryhmiä. Se antaa lausuntoja EU:n lainsäädäntöehdotuksista, jotta niissä otettaisiin mahdollisimman hyvin huomioon vaikutukset eri maiden työ- ja yhteiskuntaelämään.
Alankomailla on 12 edustajaaEuroopan alueiden komiteassa, joka on EU:n alue- ja paikallisedustajien kokous. Komitea on neuvoa-antava elin, joka antaa lausuntoja EU:n lainsäädäntöehdotuksista, jotta niissä otettaisiin mahdollisimman hyvin huomioon EU:n eri alueiden näkökulma.
Alankomaat pitää yhteyttä EU:n toimielimiin myös Brysselissä sijaitsevan pysyvän edustustonsa kautta. Edustusto on verrattavissa suurlähetystöön, jonka päätehtävänä on ajaa maan etuja ja toimintalinjoja EU:ssa.
Talousarvio ja rahoitus
Miten Alankomaat hyötyy EU-rahoituksesta?
EU-rahoituksen avulla varmistetaan, että EU on jatkossakin demokraattinen, rauhanomainen, vauras ja kilpailukykyinen alue. EU rahoittaa talousarviostaan ensisijaisia tavoitteitaan ja suuria hankkeita, joita useimmat yksittäiset EU-maat eivät pystyisi yksin rahoittamaan.
EU:n jäsenyydestä saatavat hyödyt ovat huomattavasti suuremmat kuin jäsenmaiden EU:lle maksamat rahoitusosuudet. Kaikki jäsenmaat saavat etua esimerkiksi siitä, että EU:lla on sisämarkkinat ja yhteinen linja muuttoliikeasioissa, terrorismin torjunnassa ja ilmastokysymyksissä. Samaten kaikki hyötyvät panostuksista liikenneinfrastruktuuriin, julkisten palvelujen uudistuksiin, digitalisaatioon, sairaanhoitomenetelmien kehittämiseen ja muuhun yhteiseen hyvään.
Kukin EU-maa osallistuu EU:n talousarvion rahoitukseen tasapuolisesti. Mitä suurempi maan kansantalous on, sitä enemmän se maksaa.
EU:n varoissa ei ole kyse antamisesta ja ottamisesta, vaan tavoitteena on kehittää yhteisvoimin Eurooppaa ja maailmaa kaikkien kannalta paremmaksi.
EU:n tulot ja menot – vuosi- ja maakohtaista tietoa
EU:n rahoittamat hankkeet Alankomaissa
EU:n budjettivaroilla rahoitetaan ohjelmia ja hankkeita kaikissa EU-maissa, esimerkiksi teiden rakennusta, tieteellistä tutkimusta ja ympäristönsuojelua.
Lisätietoa EU-rahoituksesta Alankomaissa ja elpymistukivälineen varojen käytöstä.