Euro on toiseksi käytetyin rahayksikkö maailmanlaajuisessa rahaliikenteessä. Se on myös houkutteleva varantovaluutta muille maille.
Euroalueen korkotaso vaikuttaa talouden kehitykseen ja hintavakauteen. Päivittäisten valuutansiirtojen ja ‑vaihtojen yleisestä hallinnoinnista vastaa Frankfurtissa sijaitseva riippumaton Euroopan keskuspankki (EKP). Se on euroon siirtyneiden 21 EU-maan keskuspankki, jonka tehtävänä on ylläpitää hintavakautta ja säilyttää euron ostovoima.
Kukin EU-maa vastaa verojen kantamisesta ja päättää omasta talousarviostaan itse, mutta kansalliset hallitukset ovat sopineet julkista taloutta koskevista yhteisistä säännöistä, joiden avulla koordinoidaan vakautta, kasvua ja työllisyyttä lisääviä toimia.
Euroalueen maiden valtiovarainministerit kokoontuvat euroryhmässä useita kertoja vuodessa keskustelemaan euroon liittyvistä asioista. He koordinoivat jäsenmaiden talous- ja finanssipolitiikkoja pyrkien luomaan edellytyksiä voimakkaammalle talouskasvulle.
Kolikoiden ja setelien valmistus
Eurosetelien valmistamisesta ovat vuodesta 2002 vastanneet euroalueen maiden kansalliset keskuspankit yhdessä. Kukin kansallinen keskuspankki vastaa omasta suhteellisesta osuudestaan eri suuruisten setelien vuotuisessa kokonaistuotannossa.
Eurokolikoiden valmistamisesta vastaavat euroalueen maiden hallitukset.
Väärennösten torjuminen
Turvallisuus oli keskeinen näkökohta eurokolikoiden ja ‑setelien suunnittelussa. Niiden väärentäminen onkin euroalueella ollut suhteellisen vähäistä. Koska kunkin maan eurokolikot ja ‑setelit – omine erityispiirteineen – ovat laillisia maksuvälineitä koko euroalueella, tarvitaan yhteisiä sääntöjä ja koordinointia väärennösten tehokkaaseen torjuntaan kaikissa maissa. Väärennösten torjunta perustuu EU:ssa neljään periaatteeseen: ennaltaehkäisy, estäminen, koulutus ja yhteistyö.
