EU:n päätöksentekoprosessi
EU:ssa päätöksentekoon osallistuvat seuraavat kolme keskeistä toimielintä:
- Euroopan parlamentti, joka edustaa EU:n kansalaisia
- Euroopan unionin neuvosto, joka edustaa EU-maiden hallituksia
- Euroopan komissio, joka edustaa koko EU:n etuja
EU:n politiikasta päätetään yleensä käyttäen tavallista lainsäätämisjärjestystä (jota kutsuttiin aiemmin yhteispäätösmenettelyksi). Tässä prosessissa kolme keskeistä toimielintä päättävät yhdessä lainsäädäntöehdotusten hyväksymisestä.
EU-lainsäädännön laatiminen
Ennen kuin komissio tekee lakialoitteita, se arvioi niiden mahdolliset taloudelliset, yhteiskunnalliset ja ympäristöön liittyvät vaikutukset.
Komissio laatii kustakin aloitteesta vaikutustenarviointiraportin, jossa esitetään eri toimintavaihtoehtojen hyödyt ja haitat. Vaikutustenarvioinnissa otetaan huomioon kansalaisjärjestöiltä, kansallisilta viranomaisilta ja asianomaisilta toimialoilta sekä teknisissä kysymyksissä neuvoa antavilta asiantuntijaryhmiltä saatu palaute.
Yksityishenkilöt, yritykset ja järjestöt voivat antaa palautetta julkisten kuulemisten (kyselyiden) kautta komission Kerro mielipiteesi -portaalissa.
Jäsenmaiden kansalliset parlamentit voivat esittää muodollisen varauksen, jos jotakin kysymystä pitäisi niiden mielestä käsitellä EU-tason sijasta kansallisella tasolla.
Arviointi ja hyväksyminen
Kun komissio on esitellyt ehdotuksensa, sekä parlamentti että neuvosto tarkastelevat sitä ja voivat ehdottaa siihen muutoksia. Tämän jälkeen parlamentti, neuvosto ja komissio yleensä neuvottelevat ja yrittävät päästä sopimukseen lopullisista muutoksista.
Jos komissio ei ole samaa mieltä jostakin muutoksesta, neuvosto voi kumota vastalauseen vain yksimielisellä päätöksellä. Jos komissio katsoo, että muutokset muuttavat ehdotusta liikaa, sillä on oikeus peruuttaa ehdotuksensa.
Jos toimielimet eivät pääse sopimukseen lopullisesta tekstistä, ehdotus päätyy toiseen käsittelyyn.
Toisessa käsittelyssä parlamentti ja neuvosto voivat ehdottaa lisää muutoksia. Parlamentti voi myös hylätä ehdotuksen, jos se ei pääse yhteisymmärrykseen neuvoston kanssa.
Jos parlamentti ja neuvosto pääsevät sopimukseen muutoksista, ehdotus voidaan hyväksyä. Jos ne eivät pääse sopimukseen, ratkaisun löytämiseksi muodostetaan sovittelukomitea. Sekä parlamentti että neuvosto voivat hylätä ehdotuksen tässä toisen käsittelyn viimeisessä vaiheessa.
Ehdotus hyväksytään säädökseksi, kun parlamentti ja neuvosto ovat sopineet yhteisestä tekstistä. Tämän jälkeen se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tavallinen lainsäätämisjärjestys
Vaiheittainen kuvaus tavallisesta lainsäätämisjärjestyksestä, jossa Euroopan parlamentti antaa säädöksiä yhdessä neuvoston kanssa, sekä luettelo tällä menettelyllä annetuista säädöksistä.
Erityiset lainsäätämisjärjestykset
Kuvaus siitä, kuinka parlamentti ja neuvosto tekevät yhteistyötä hyväksyntä- ja kuulemismenettelyissä.
Katso Euroopan parlamentin istuntoja suorana lähetyksenä
Katso Euroopan unionin neuvoston istuntoja suorana lähetyksenä
Lainsäädännön vaiheet
Kuka tahansa voi seurata EU:n säädösehdotusten etenemistä lainsäädäntöprosessin eri vaiheissa aina suunnittelusta ja hyväksymisestä täytäntöönpanoon ja tarkistamiseen.
Osallistu päätöksentekoon
Komission paremman sääntelyn agendan ansiosta yksityishenkilöt, yritykset, sidosryhmät, kansalliset viranomaiset ja muut organisaatiot voivat antaa panoksensa EU:n päätöksentekoon. Vaikuttamisen keinoja:
- Kerro mielipiteesi -portaalissa julkaistavat julkiset kuulemiset (kyselyt)
- Eurooppalainen kansalaisaloite, jonka avulla vähintään miljoona EU-kansalaista vähintään yhdestä neljäsosasta jäsenmaita voivat yhdessä pyytää komissiota tekemään lakiehdotuksen
- SINAPSE-verkkoyhteisöt, joiden avulla asiantuntijat voivat jakaa tietoa kaikkialla EU:ssa
- Euroopan tulevaisuutta käsittelevä konferenssi
