Rakenne ja sijainti
Euroopan unionin toimielinjärjestelmä on ainutlaatuinen, ja sen päätöksentekojärjestelmää kehitetään jatkuvasti. EU:lla on 7 toimielintä, 9 muuta elintä ja yli 30 erillisvirastoa, jotka sijaitsevat eri puolilla EU:ta. Yhdessä ne edistävät EU:n ja EU-kansalaisten yhteisiä etuja.
Lisäksi EU:lla on 20 muuta erityistehtäviä hoitavaa virastoa ja elintä sekä 4 toimielinten välistä palvelua toimielinten tukena.
Niillä on omat erityistehtävänsä niin EU:n lainsäädännön ja politiikan suunnittelussa kuin toimien täytäntöönpanossakin, ja niiden toiminta kattaa useita erityisaloja, kuten terveysasiat, lääkkeet, liikenteen ja ympäristön.
Neljä tärkeintä päätöksentekoelintä määrittelevät yhdessä EU:n poliittisen suunnan, ja niillä on omat roolinsa lainsäädäntöprosessissa. Kyseiset elimet ovat:
- Euroopan parlamentti (Bryssel/Strasbourg/Luxemburg)
- Eurooppa-neuvosto (Bryssel)
- Euroopan unionin neuvosto (Bryssel/Luxemburg)
- Euroopan komissio (Bryssel/Luxemburg/edustustot eri puolilla EU:ta)
Niiden työtä täydentävät muun muassa seuraavat toimielimet ja elimet:
- Euroopan unionin tuomioistuin (Luxemburg)
- Euroopan keskuspankki (Frankfurt)
- Euroopan tilintarkastustuomioistuin (Luxemburg)
EU:n toimielimet ja elimet tekevät laajaa yhteistyötä eri puolilla Euroopan unionia sijaitsevien EU:n virastojen ja organisaatioiden kanssa, joiden ensisijaisena tehtävänä on muuntaa toimintapolitiikat käytännön toimiksi.
EU:ssa työskentelee noin 60 000 virkamiestä ja muuta toimihenkilöä 450 miljoonan eurooppalaisen (ja lukemattomien muiden eri puolilla maailmaa asuvien) hyväksi. Tämä on suhteellisen pieni määrä ottaen huomioon, että esimerkiksi 67 miljoonan asukkaan Ranskassa pelkästään valtiovarainministeriön palveluksessa on noin 140 000 työntekijää.
EU:n toimielimet
EU:n toimielinten toimivallasta, vastuualueista ja menettelyistä säädetään EU:n perussopimuksissa: sopimus Euroopan unionin toiminnasta (1957) ja sopimus Euroopan unionista (1992). Myöhemmin niiden toimivaltuuksiin tehtiin joitakin muutoksia ja lisäyksiä Lissabonin sopimuksella (2007).
EU:n neljä tärkeintä toimielintä laativat tiiviissä yhteistyössä EU:n asialistan ja käynnistävät ja koordinoivat EU:n lainsäädäntöä omien tehtäviensä mukaisesti.
Yleisesti ottaen Eurooppa-neuvosto ei säädä lakeja. Se voi kuitenkin päättää EU:n toiminnasta tehtyyn sopimukseen (SEUT) tehtävistä muutoksista. Sen päätehtävänä on määritellä EU:n poliittinen suunta. Euroopan parlamentti, Euroopan unionin neuvosto ja Euroopan komissio laativat useimmiten kaikkialla EU:ssa sovellettavat politiikat ja lait. Prosessia kutsutaan tavalliseksi lainsäätämisjärjestykseksi.
Lähtökohtaisesti komissio ehdottaa uusia lakeja, ja Euroopan parlamentti ja Euroopan unionin neuvosto hyväksyvät ne. Sen jälkeen jäsenvaltiot panevat lait täytäntöön, ja komissio varmistaa, että niitä sovelletaan asianmukaisesti.
Euroopan parlamentti edustaa EU-maiden kansalaisia, jotka valitsevat sen suorilla vaaleilla. Se päättää EU:n lainsäädännöstä yhdessä Euroopan unionin neuvoston kanssa. Parlamentti myös hyväksyy EU:n talousarvion, Sillä on omat yhteystoimistot EU-maiden pääkaupungeissa, Lontoossa, Edinburghissa ja Washington DC:ssä.
Eurooppa-neuvoston kokouksissa EU-maiden valtion- tai hallitusten päämiehet määrittelevät EU:n yleisen poliittisen suunnan ja prioriteetit. Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja valitaan 2,5 vuoden toimikaudeksi, ja toimikausi voidaan uusia kerran. Eurooppa-neuvosto ei säädä lakeja, mutta voi päättää EU:n perussopimuksiin tehtävistä muutoksista.
EU:n neuvosto edustaa EU-maiden hallituksia. EU:n neuvostossa kokoontuvat kunkin EU-maan ministerit hyväksymään lakeja ja koordinoimaan alansa EU-politiikkaa ja -toimia. Ministerit kokoontuvat eri kokoonpanoissa käsiteltävän aiheen mukaisesti. EU:n neuvosto tekee EU:n lainsäädäntöön liittyviä päätöksiä yhdessä Euroopan parlamentin kanssa.
Euroopan komissio valvoo EU:n yhteisiä etuja. Se on EU:n pääasiallinen toimeenpaneva elin. Se käyttää aloiteoikeuttaan tehdäkseen lainsäädäntöehdotuksia, jotka käydään läpi ja hyväksytään Euroopan parlamentissa ja Euroopan unionin neuvostossa. Komissio myös hallinnoi EU:n talousarviota ja eri alojen EU-politiikkaa, lukuun ottamatta yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa (YUTP), jota johtaa YUTP:n korkeana edustajana toimiva Euroopan komission varapuheenjohtaja. Lisäksi komissio varmistaa, että jäsenmaat soveltavat EU:n lainsäädäntöä oikein. Komission edustustot ovat komission ääni kaikkialla EU:ssa. Ne seuraavat yleistä mielipidettä sijaintimaassaan, antavat tietoa eri alojen EU-politiikoista ja EU:n toiminnasta sekä helpottavat komission yhteistyötä EU-maiden kanssa.
Näiden neljän tärkeimmän EU:n toimielimen työ kattaa EU:n lainsäädäntö- ja täytäntöönpanotehtävät. Lisäksi EU:lla on kolme muuta toimielintä: Euroopan unionin tuomioistuin, Euroopan keskuspankki ja Euroopan tilintarkastustuomioistuin. Ne vastaavat Euroopan unionin toimintaan liittyvistä oikeudellisista ja taloudellisista näkökohdista sekä ulkoisesta tilintarkastuksesta.
Euroopan unionin tuomioistuin varmistaa, että EU:n lainsäädäntöä noudatetaan ja perussopimuksia tulkitaan ja sovelletaan oikein: se valvoo EU:n toimielinten toimien laillisuutta, varmistaa, että EU-maat noudattavat perussopimusten mukaisia velvoitteitaan, ja tulkitsee EU:n lainsäädäntöä kansallisten tuomioistuinten pyynnöstä.
Euroopan keskuspankin ja Euroopan keskuspankkijärjestelmän tehtävänä on pitää hinnat vakaina euroalueella. Ne vastaavat myös euroalueen raha- ja valuuttakurssipolitiikasta ja tukevat EU:n talouspolitiikkaa.
Euroopan tilintarkastustuomioistuin valvoo ja pyrkii parantamaan EU:n varainhoitoa ja edistää sen vastuullisuutta ja läpinäkyvyyttä. Se toimii viime kädessä EU-kansalaisten taloudellisten etujen riippumattomana valvojana. Se tarkistaa, että EU:n varoja käytetään oikein, ja että varat kerätään ja käytetään kustannustehokkaasti ja asiaa koskevien sääntöjen ja säännösten mukaisesti.
Muut elimet
Toimielinten lisäksi on useita muita elimiä, joilla on erityisrooli EU:n tehtävien tukemisessa. Joidenkin elinten tehtävänä on neuvoa toimielimiä (Euroopan talous- ja sosiaalikomitea, Euroopan alueiden komitea), toiset taas varmistavat, että toimielimet noudattavat EU:n sääntöjä ja menettelyjä (Euroopan oikeusasiamies, Euroopan tietosuojavaltuutettu). Euroopan ulkosuhdehallinto on ulkopoliittinen elin, joka tukee EU:ta ulkoasioissa.
Euroopan ulkosuhdehallinto huolehtii EU:n diplomaattisista suhteista. Se auttaa unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa (yksi komission varapuheenjohtajista) EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan toteuttamisessa. Se myös koordinoi EU:n ulkoista toimintaa ja varmistaa sen johdonmukaisuuden. Ulkosuhdehallintoon kuuluvat myös eri puolilla maailmaa sijaitsevat unionin edustustot.
Euroopan talous- ja sosiaalikomitea edustaa monenlaisia EU-maiden kansalaisyhteiskunnan sidosryhmiä, kuten työnantajia, työntekijöitä ja muita yhteiskunnallisia, ammatillisia, taloudellisia ja kulttuuriorganisaatioita. Euroopan parlamentti, Euroopan unionin neuvosto ja Euroopan komissio kuulevat ETSK:ta tehdessään päätöksiä sen vastuualueeseen kuuluvista poliittisista kysymyksistä.
Alueiden komitea edustaa EU-maiden alue- ja paikallisviranomaisia. Euroopan parlamentti, Euroopan unionin neuvosto ja Euroopan komissio kuulevat alueiden komiteaa alue- tai paikallisviranomaisiin liittyvissä asioissa.
Euroopan investointipankki on Euroopan unionin lainanantaja. Sen toiminnan keskiössä ovat ilmasto ja ympäristö, kehitys, innovointi ja osaaminen, pienet ja keskisuuret yritykset, infrastruktuuri ja koheesio.
Euroopan oikeusasiamies on riippumaton ja puolueeton elin, joka valvoo EU:n toimielimiä ja virastoja ja edistää hyvää hallintoa. Oikeusasiamies auttaa yksittäisiä ihmisiä, yrityksiä ja organisaatioita, joilla on ongelmia EU:n hallinnon kanssa, tutkimalla EU:n toimielinten ja elinten mahdollisia hallinnollisia epäkohtia koskevia kanteluja sekä tarkastelemalla ennakoivasti laajempia systeemisiä ongelmia.
Euroopan tietosuojavaltuutettu varmistaa, että EU:n toimielimet ja muut elimet kunnioittavat kansalaisten oikeutta yksityisyyteen käsitellessään heidän henkilötietojaan.
Euroopan tietosuojaneuvosto on riippumaton EU:n elin, joka valvoo, että tietosuojasääntöjä sovelletaan yhdenmukaisesti koko EU:ssa, ja edistää EU:n tietosuojaviranomaisten yhteistyötä.
Euroopan syyttäjänvirasto on Euroopan unionin riippumaton syyttäjänvirasto. Se tutkii unionin taloudellisia etuja vahingoittavia rikoksia sekä asettaa niiden tekijät syytteeseen ja tuomittaviksi.
Euroopan kyberturvallisuuden tutkimus- ja osaamiskeskus (ECCC) yhdessä kansallisten koordinointikeskusten verkoston kanssa tukee innovointia ja teollisuuspolitiikkaa kyberturvallisuuden alalla. Se myös edistää ja toteuttaa yhdessä EU-maiden kanssa teknologian kehitystä yleistä etua koskevilla aloilla ja yrityksissä. ECCC:n toiminta vahvistaa EU:n strategista riippumattomuutta ja edistää osaltaan EU:n kyberturvallisuusalan maailmanlaajuista kilpailukykyä.
Toimielinten väliset palvelut
EU:n toimielimet ovat perustaneet 4 toimielinten välistä palvelua palvelemaan ja tukemaan EU:n toimielinten, virastojen ja elinten työtä. Kullakin niistä on omat vastuualueensa, joilla katetaan EU:n toimielinten keskeiset tarpeet, kuten rekrytointi, henkilöstön koulutus, tietotekniikka ja julkaisutoiminta. Julkaisutoimisto perustettiin vuonna 1969, muut palvelut puolestaan ovat uudempia. Euroopan unionin henkilöstövalintatoimisto perustettiin vuonna 2003, Euroopan unionin henkilöstökoulutuskeskus vuonna 2005 ja tietotekniikan kriisiryhmä vuonna 2012.
EU:n toimielinten, elinten ja virastojen tietotekniikan kriisiryhmän tehtävänä on kartoittaa ja torjua toimielinten tietotekniikkajärjestelmiin kohdistuvia uhkia. Se tukee toimielinten omien tietoturvayksiköiden työskentelyä ja pitää yhteyttä myös eri EU-maiden julkisen sektorin vastaaviin elimiin.
Euroopan unionin henkilöstökoulutuskeskus tarjoaa EU:n henkilöstölle sen tarvitsemaa erityiskoulutusta ja tekee tiivistä yhteistyötä kaikkien toimielinten koulutusosastojen kanssa päällekkäisen työn välttämiseksi.
Euroopan unionin henkilöstövalintatoimisto on EU:n rekrytointielin. Se järjestää valintamenettelyt, joiden avulla valitaan työntekijöitä EU:n toimielimiin ja virastoihin.
Euroopan unionin julkaisutoimisto tarjoaa virallisia julkaisupalveluja kaikille EU:n toimielimille ja virastoille. Se mahdollistaa keskitetyn pääsyn EU:n lainsäädäntöön, julkaisuihin, avoimeen dataan, tutkimustuloksiin, hankintailmoituksiin ja muuhun viralliseen tietoon.
Erillisvirastot
EU:lla on tällä hetkellä yli 30 erillisvirastoa. Niillä on omat oikeushenkilöllisyytensä, niiden toimiaikaa ei ole määritelty, ja ne ovat erillisiä EU:n toimielimistä.
Erillisvirastot tukevat eri alojen politiikan täytäntöönpanoa. Virastot myös tuovat yhteen EU-elinten ja kansallisten viranomaisten teknisiä ja erityisasiantuntijoita ja tukevat EU:n ja EU-maiden hallitusten välistä yhteistyötä.
Eri puolilla Eurooppaa sijaitsevat erillisvirastot käsittelevät EU:n lähes 450 miljoonan asukkaan arkeen liittyviä aiheita. Ne työskentelevät esimerkiksi elintarvikkeiden, lääketieteen, oikeuslaitoksen, liikenneturvallisuuden, huumausaineiden torjunnan ja ympäristön aloilla.
Esimerkki:
Euroopan lääkevirasto on Amsterdamissa sijaitseva erillisvirasto. Se perustettiin vuonna 1995, ja sen tehtävänä on varmistaa ihmisille ja eläimille tarkoitettujen lääkkeiden teho ja turvallisuus kaikkialla EU:ssa. Se edistää myös lääkkeiden kehittämiseen liittyvää tutkimusta ja innovointia. Se on edistänyt merkittävästi lastenlääkkeiden, harvinaisten sairauksien hoitokeinojen, pitkälle kehitettyjen terapioiden sekä kasvirohdosvalmisteiden ja eläinlääkkeiden kehittämistä. Se pyrkii myös vastaamaan AIDSin, syövän, Alzheimerin taudin ja diabeteksen kaltaisiin kansanterveydellisiin haasteisiin.
Kaikki erillisvirastot
Tutustu virustauteja koskevaan Euroopan lääkeviraston työhön
Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka
EU on perustanut 3 virastoa hoitamaan selkeästi määriteltyjä teknisiä, tieteellisiä ja hallinnointitehtäviä. Niiden yleisenä tehtävänä on auttaa EU:ta ja sen jäsenmaita toteuttamaan yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka mukaan lukien, ja muita EU:n ulkoisen toiminnan näkökohtia.
Puolustusvirasto tukee puolustusvoimavarojen ja sotilasyhteistyön kehittämistä EU-maiden välillä. Se edistää puolustusalan tutkimusta ja teknologiaa, vahvistaa Euroopan puolustusteollisuutta ja toimii sotilaallisena yhdyspisteenä EU:n politiikassa.
Laitos tuottaa ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittisia analyysejä. Se tekee arvioita, järjestää keskustelufoorumeja EU-politiikan laatimisen tueksi ja osallistuu turvallisuusstrategiasta käytäviin keskusteluihin Euroopassa ja muualla.
Satelliittikeskus tarjoaa avaruudessa toimivaan laitteistoon perustuvia palveluita ja tietoja pääasiassa analysoimalla maanhavainnointisatelliiteista saatuja tietoja. Se antaa päättäjille ennakkovaroituksia mahdollisista kriiseistä, jotta voidaan ryhtyä ajoissa diplomaattisiin, taloudellisiin ja humanitaarisiin toimiin.
Toimeenpanovirastot
Euroopan komissio on perustanut 6 määräaikaista toimeenpanovirastoa hallinnoimaan EU:n ohjelmiin liittyviä erityistehtäviä. Nämä toimeenpanovirastot ovat oikeussubjekteja ja käsittelevät komission aloitteita terveydestä ja koulutuksesta innovointiin ja tutkimukseen.
Esimerkki:
Euroopan komissio perusti Euroopan innovaationeuvoston ja pk-yritysasioiden toimeenpanoviraston (EISMEA) kehittämään Euroopan innovaationeuvostoa ja tukemaan sen toimintaa. Innovaationeuvosto pyrkii tunnistamaan ja edistämään läpimurtoteknologioita ja innovaatioita. EISMEA vastaa myös pk-yritysten tukemista, innovaatioekosysteemejä, sisämarkkinoita, kuluttajapolitiikkaa ja alueiden välisiä innovointi-investointeja koskevien EU:n ohjelmien hallinnoinnista. Se varmistaa, että kyseisistä ohjelmista rahoitetulla työllä saadaan aikaan tuloksia, ja tuottaa komission käyttöön arvokasta tietoa sen eri politiikkojen tueksi.
Euratom-sopimukseen perustuvat virastot ja laitokset
Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen (Euratom, 1957) tavoitteiden tukemiseksi on perustettu kaksi Euratom-sopimukseen perustuvaa virastoa ja elintä. Euratom-sopimuksen tavoitteena on ydinenergian rauhanomaiseen käyttöön liittyvien kansallisten tutkimusohjelmien koordinointi, ydinenergia-alan osaamisen levittäminen, rahoituksen myöntäminen ja infrastruktuurihankkeet sekä ydinenergiatuotannon riittävyyden ja turvallisuuden varmistaminen.
Hankintakeskus huolehtii ydinpolttoaineiden säännöllisestä ja tasapuolisesta toimituksesta EU:n käyttäjille. Se parantaa toimitusvarmuutta käyttäjille Euroopan unionissa.
Yhteisyritys hallinnoi EU:n osuutta ITER-hankkeessa (alun perin kansainvälinen lämpöydinkoereaktori), jonka tarkoituksena on osoittaa fuusioenergian tieteellinen ja teknologinen toteutettavuus. Se tekee yhteistyötä Japanin kanssa ydinfuusion tutkimus- ja kehityshankkeissa.