Skip to main content

Eri toimielimet ja elimet

Rakenne ja sijainti

Euroopan unionin toimielinjärjestelmä on ainutlaatuinen, ja sen päätöksentekojärjestelmää kehitetään jatkuvasti. EU:lla on 7 toimielintä, 7 elintä ja yli 30 erillisvirastoa, jotka sijaitsevat eri puolilla EU:ta. Yhdessä ne edistävät EU:n ja EU-kansalaisten yhteisiä etuja. 

Lisäksi EU:lla on 20 muuta erityistehtäviä hoitavaa virastoa ja elintä sekä 4 toimielinten välistä palvelua toimielinten tukena.

Niillä on omat erityistehtävänsä niin EU:n lainsäädännön ja politiikan suunnittelussa kuin toimien täytäntöönpanossakin, ja niiden toiminta kattaa useita erityisaloja, kuten terveydenhuollon, lääketieteen, liikenteen ja ympäristön.

Neljä tärkeintä päätöksentekoelintä määrittelevät yhdessä EU:n poliittisen suunnan, ja niillä on omat roolinsa lainsäädäntöprosessissa. Kyseiset elimet ovat: 

  • Euroopan parlamentti (Bryssel/Strasbourg/Luxemburg)
  • Eurooppa-neuvosto (Bryssel)
  • Euroopan unionin neuvosto (Bryssel/Luxemburg)
  • Euroopan komissio (Bryssel/Luxemburg/edustustot eri puolilla EU:ta) 

Niiden työtä täydentävät muun muassa seuraavat toimielimet ja elimet:

  • Euroopan unionin tuomioistuin (Luxemburg)
  • Euroopan keskuspankki (Frankfurt)
  • Euroopan tilintarkastustuomioistuin (Luxemburg)

 

EU:n toimielimet ja elimet tekevät laajaa yhteistyötä eri puolilla Euroopan unionia sijaitsevien EU:n virastojen ja organisaatioiden kanssa, joiden ensisijaisena tehtävänä on muuntaa toimintapolitiikat käytännön toimiksi.

EU:ssa työskentelee noin 60 000 virkamiestä ja muuta toimihenkilöä 450 miljoonan eurooppalaisen (ja lukemattomien muiden eri puolilla maailmaa asuvien) hyväksi. Tämä on suhteellisen pieni määrä ottaen huomioon, että esimerkiksi 67 miljoonan asukkaan Ranskassa valtiovarainministeriön palveluksessa on noin 140 000 työntekijää.

Keskeisiä tietoja ja lukuja

EU:n toimielimet

EU:n toimielinten toimivallasta, vastuualueista ja menettelyistä säädetään EU:n perussopimuksissa: sopimus Euroopan unionin toiminnasta (1957) ja sopimus Euroopan unionista (1992). Myöhemmin niiden toimivaltuuksiin tehtiin joitakin muutoksia ja lisäyksiä Lissabonin sopimuksella (2007).

EU:n neljä tärkeintä toimielintä laativat tiiviissä yhteistyössä EU:n asialistan ja käynnistävät ja koordinoivat EU:n lainsäädäntöä omien tehtäviensä mukaisesti. 

Yleisesti ottaen Eurooppa-neuvosto ei säädä lakeja. Se voi kuitenkin päättää EU:n toiminnasta tehtyyn sopimukseen (SEUT) tehtävistä muutoksista. Sen päätehtävänä on määritellä EU:n poliittinen suunta. Euroopan parlamentti, Euroopan unionin neuvosto ja Euroopan komissio laativat useimmiten kaikkialla EU:ssa sovellettavat politiikat ja lait. Prosessia kutsutaan tavalliseksi lainsäätämisjärjestykseksi.

Lähtökohtaisesti komissio ehdottaa uusia lakeja, ja Euroopan parlamentti ja Euroopan unionin neuvosto hyväksyvät ne. Sen jälkeen jäsenvaltiot panevat lait täytäntöön, ja komissio varmistaa, että niitä sovelletaan asianmukaisesti. 

Parlamentti edustaa EU-maiden kansalaisia, jotka valitsevat sen suorilla vaaleilla. Se päättää EU:n lainsäädännöstä yhdessä Euroopan unionin neuvoston kanssa. Parlamentti myös hyväksyy EU:n talousarvion, ja ylläpitää yhteystoimistojen verkostoa EU-maiden pääkaupungeissa sekä Lontoossa, Edinburghissa ja Washington D.C:ssä. 

Eurooppa-neuvostossa EU-maiden valtion- tai hallitusten päämiehet kokoontuvat määrittelemään Euroopan unionin yleisen poliittisen suunnan ja prioriteetit. Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja valitaan 2,5 vuoden toimikaudeksi, ja toimikausi voidaan uusia kerran. Eurooppa-neuvosto ei säädä lakeja, mutta voi päättää EU:n perussopimuksiin tehtävistä muutoksista.

Euroopan unionin neuvosto edustaa EU-maiden hallituksia. EU:n neuvostossa kunkin EU-maan ministerit kokoontuvat hyväksymään lakeja ja koordinoimaan politiikkoja. Ministerit kokoontuvat eri kokoonpanoissa käsiteltävän aiheen mukaisesti. EU:n neuvosto tekee EU:n lainsäädäntöön liittyviä päätöksiä yhdessä Euroopan parlamentin kanssa.

Komissio edistää EU:n yhteisiä etuja. Se on EU:n tärkein toimeenpaneva elin. Se käyttää aloiteoikeuttaan tehdäkseen lainsäädäntöehdotuksia, jotka käydään läpi ja hyväksytään Euroopan parlamentissa ja Euroopan unionin neuvostossa. Komissio myös ohjaa EU:n talousarviota ja EU:n politiikkoja, lukuun ottamatta yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa (jota johtaa YUTP:n korkea edustaja, Euroopan komission varapuheenjohtaja), ja varmistaa, että maat soveltavat EU:n lainsäädäntöä oikein. Komission edustustot ovat komission ääni kaikkialla EU:ssa. Ne seuraavat yleistä mielipidettä sijaintimaassaan, antavat tietoa EU:n toimintapolitiikoista ja EU:n toiminnasta sekä helpottavat komission yhteistyötä EU-maiden kanssa.

Näiden neljän tärkeimmän EU:n toimielimen työ kattaa EU:n lainsäädäntö- ja täytäntöönpanotehtävät. Lisäksi EU:lla on kolme muuta toimielintä: Euroopan unionin tuomioistuin, Euroopan keskuspankki ja Euroopan tilintarkastustuomioistuin. Ne vastaavat Euroopan unionin toimintaan liittyvistä oikeudellisista ja taloudellisista näkökohdista sekä ulkoisesta tilintarkastuksesta.

Tuomioistuin varmistaa, että unionin lainsäädäntöä noudatetaan ja että perussopimuksia tulkitaan ja sovelletaan oikein: se valvoo EU:n toimielinten toimien laillisuutta, varmistaa, että EU-maat noudattavat perussopimusten mukaisia velvoitteitaan, ja tulkitsee EU:n lainsäädäntöä kansallisten tuomioistuinten pyynnöstä.

EKP:n ja Euroopan keskuspankkijärjestelmän tehtävänä on pitää hinnat vakaina euroalueella. Ne vastaavat myös euroalueen raha- ja valuuttakurssipolitiikasta ja tukevat EU:n talouspolitiikkaa. 

Tilintarkastustuomioistuin parantaa EU:n varainhoitoa ja edistää vastuuvelvollisuutta ja läpinäkyvyyttä. Se on eurooppalaisten taloudellisten etujen riippumaton valvoja. Se tarkistaa, että EU:n varoja käytetään oikein, ja että varat kerätään ja käytetään kustannustehokkaasti ja asiaa koskevien sääntöjen ja säännösten mukaisesti.

EU:n keskeisten virkamiesten valinta ja nimittäminen

EU:n toimielinten väliset päätöksentekoprosessit

EU:n painopisteet 2019–2024

Muut elimet

Toimielinten lisäksi useilla elimillä on erityisrooli EU:n tehtävien tukemisessa. Joidenkin elinten tehtävänä on neuvoa toimielimiä (Euroopan talous- ja sosiaalikomitea, Euroopan alueiden komitea), toiset taas varmistavat, että toimielimet noudattavat EU:n sääntöjä ja menettelyjä (Euroopan oikeusasiamies, Euroopan tietosuojavaltuutettu). Euroopan ulkosuhdehallinto on ulkopoliittinen elin, joka tukee EU:ta ulkoasioissa.

Ulkosuhdehallinto huolehtii EU:n diplomaattisista suhteista. Se auttaa unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa (joka samalla on komission varapuheenjohtaja) EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan toteuttamisessa ja varmistaa EU:n ulkoisen toiminnan johdonmukaisuuden ja koordinoinnin. Sillä on käytössään eri puolilla maailmaa sijaitsevien EU:n edustustojen verkosto.

ETSK edustaa erilaisia kansalaisyhteiskunnan sidosryhmiä, kuten työnantajia, työntekijöitä ja muita yhteiskunnallisten, ammatillisten, taloudellisten ja kulttuuriorganisaatioiden jäseniä eri puolilta EU:ta. Euroopan parlamentti, Euroopan unionin neuvosto ja Euroopan komissio kuulevat ETSK:ta tehdessään päätöksiä sen vastuualueeseen kuuluvista poliittisista kysymyksistä.

Alueiden komitea edustaa alue- ja paikallisviranomaisia. Euroopan parlamentti, Euroopan unionin neuvosto ja Euroopan komissio kuulevat alueiden komiteaa alue- tai paikallisviranomaisiin liittyvissä asioissa.

EIP on Euroopan unionin lainanantaja. Sen toiminnan keskiössä ovat ilmasto ja ympäristö, kehitys, innovointi ja osaaminen, pienet ja keskisuuret yritykset, infrastruktuuri ja koheesio.

Euroopan oikeusasiamies on riippumaton ja puolueeton elin, joka valvoo EU:n toimielimiä ja virastoja ja edistää hyvää hallintoa. Oikeusasiamies auttaa yksittäisiä ihmisiä, yrityksiä ja organisaatioita, joilla on ongelmia EU:n hallinnon kanssa, tutkimalla EU:n toimielinten ja elinten mahdollisia hallinnollisia epäkohtia koskevia kanteluja sekä tarkastelemalla ennakoivasti laajempia systeemisiä ongelmia.

Euroopan tietosuojavaltuutettu varmistaa, että EU:n toimielimet ja muut elimet kunnioittavat kansalaisten oikeutta yksityisyyteen henkilötietojen käsittelyssä

Euroopan tietosuojaneuvosto on riippumaton EU:n elin, joka vastaa tietosuojasääntöjen yhdenmukaisesta soveltamisesta kaikkialla Euroopan unionissa ja edistää EU:n tietosuojaviranomaisten välistä yhteistyötä.

Toimielinten väliset palvelut

EU:n toimielimet ovat perustaneet 4 toimielinten välistä palvelua palvelemaan ja tukemaan EU:n toimielinten, virastojen ja elinten työtä. Kullakin niistä on omat vastuualueensa, joilla katetaan EU:n toimielinten keskeiset tarpeet, kuten rekrytointi, henkilöstön koulutus, tietotekniikka ja julkaisutoiminta. Julkaisutoimisto perustettiin vuonna 1969, muut palvelut puolestaan ovat uudempia. Euroopan unionin henkilöstövalintatoimisto perustettiin vuonna 2003, Euroopan unionin henkilöstökoulutuskeskus vuonna 2005 ja tietotekniikan kriisiryhmä vuonna 2012.

EU:n toimielinten tietotekniikan kriisiryhmän (CERT) tehtävänä on käsitellä toimielinten tietotekniikkajärjestelmiin kohdistuvia uhkia. Se tukee kunkin toimielimen tietoturvayksiköiden työskentelyä ja pitää yhteyttä myös eri EU-maiden julkisen sektorin vastaaviin elimiin.

Euroopan unionin henkilöstökoulutuskeskus tarjoaa EU:n henkilöstölle sen tarvitsemaa erityiskoulutusta ja tekee tiivistä yhteistyötä kaikkien toimielinten koulutusosastojen kanssa päällekkäisen työn välttämiseksi.

EPSO on EU:n rekrytointielin. Se järjestää valintamenettelyt, joiden avulla valitaan työntekijöitä EU:n toimielimiin ja virastoihin.

Euroopan unionin julkaisutoimisto tarjoaa virallisia julkaisupalveluja kaikille EU:n toimielimille ja virastoille. Se mahdollistaa keskitetyn pääsyn EU:n lainsäädäntöön, julkaisuihin, avoimeen dataan, tutkimustuloksiin, hankintailmoituksiin ja muuhun viralliseen tietoon.

Erillisvirastot

EU:lla on tällä hetkellä yli 30 erillisvirastoa. Niillä on omat oikeushenkilöllisyytensä, niiden toimiaikaa ei ole määritelty ja ne ovat erillisiä EU:n toimielimistä. 

Erillisvirastot tukevat eri alojen politiikan täytäntöönpanoa. Virastot myös tuovat yhteen EU-elinten ja kansallisten viranomaisten teknisiä ja erityisasiantuntijoita ja tukevat EU:n ja EU-maiden hallitusten välistä yhteistyötä.

Eri puolilla Eurooppaa sijaitsevat erillisvirastot käsittelevät EU:n lähes 450 miljoonan asukkaan arkeen liittyviä aiheita. Ne työskentelevät esimerkiksi elintarvikkeiden, lääketieteen, oikeuslaitoksen, liikenneturvallisuuden, huumausaineiden torjunnan ja ympäristön aloilla.

Esimerkki:

Euroopan lääkevirasto on Amsterdamissa sijaitseva erillisvirasto. Se perustettiin vuonna 1995, ja sen tavoitteena on varmistaa ihmisille ja eläimille tarkoitettujen lääkkeiden tehokkuus ja turvallisuus kaikkialla EU:ssa. Se edistää myös lääkkeiden kehittämiseen liittyvää tutkimusta ja innovointia. Se on edistänyt merkittävästi lastenlääkkeiden, harvinaisten sairauksien hoitokeinojen, pitkälle kehitettyjen terapioiden sekä kasvirohdosvalmisteiden ja eläinlääkkeiden kehittämistä. Se pyrkii myös vastaamaan AIDSin, syövän, Alzheimerin taudin ja diabeteksen kaltaisiin kansanterveydellisiin haasteisiin. 

Kaikki erillisvirastot
Tutustu virustauteihin liittyvään Euroopan lääkeviraston työhön

Joint statement of the European Parliament, the Council of the EU and the European Commission on decentralised agencies
English
(1.09 MB - PDF)
Lataa

 

Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka

EU on perustanut 3 virastoa hoitamaan selkeästi määriteltyjä teknisiä, tieteellisiä ja hallinnointitehtäviä. Niiden yleisenä tehtävänä on auttaa EU:ta ja sen jäsenmaita toteuttamaan yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka mukaan lukien, ja muita EU:n ulkoisen toiminnan näkökohtia.

Puolustusvirasto tukee puolustusvoimavarojen ja sotilasyhteistyön kehittämistä EU-maiden välillä. Se edistää puolustusalan tutkimusta ja teknologiaa, vahvistaa Euroopan puolustusteollisuutta ja toimii sotilaallisena yhdyspisteenä EU:n politiikassa.

Laitos tuottaa ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittisia analyysejä. Se tekee arvioita, järjestää keskustelufoorumeja EU-politiikan laatimisen tueksi ja osallistuu turvallisuusstrategiasta käytäviin keskusteluihin Euroopassa ja muualla.

Satelliittikeskus tarjoaa avaruudessa toimivaan laitteistoon perustuvia palveluita ja tietoja pääasiassa analysoimalla maanhavainnointisatelliiteista saatuja tietoja. Se antaa päättäjille ennakkovaroituksia mahdollisista kriiseistä, jotta diplomaattiset, taloudelliset ja humanitaariset toimet voidaan toteuttaa ajoissa.

Toimeenpanovirastot

Euroopan komissio on perustanut 6 määräaikaista toimeenpanovirastoa hallinnoimaan EU:n ohjelmiin liittyviä erityistehtäviä. Nämä toimeenpanovirastot ovat oikeussubjekteja ja käsittelevät komission aloitteita terveydestä ja koulutuksesta innovointiin ja tutkimukseen.

Esimerkki:

Euroopan komissio perusti Euroopan innovaationeuvoston ja pk-yritysasioiden toimeenpanoviraston (EISMEA) kehittämään Euroopan innovaationeuvostoa ja tukemaan sen toimintaa. Innovaationeuvosto pyrkii tunnistamaan ja edistämään läpimurtoteknologioita ja innovaatioita. EISMEA vastaa myös pk-yritysten tukemista, innovaatioekosysteemejä, sisämarkkinoita, kuluttajapolitiikkaa ja alueiden välisiä innovointi-investointeja koskevien EU:n ohjelmien hallinnoinnista. Se varmistaa, että kyseisistä ohjelmista rahoitetulla työllä saadaan aikaan tuloksia, ja tuottaa komission käyttöön arvokasta tietoa sen toimintapolitiikkojen tueksi.

Kaikki toimeenpanovirastot

Euratom-sopimukseen perustuvat virastot ja laitokset

Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen (Euratom, 1957) tavoitteiden tukemiseksi on perustettu kaksi Euratom-sopimukseen perustuvaa virastoa ja elintä. Euratom-sopimuksen tavoitteena on ydinenergian rauhanomaiseen käyttöön liittyvien kansallisten tutkimusohjelmien koordinointi, ydinenergia-alan osaamisen levittäminen, rahoituksen myöntäminen ja infrastruktuurihankkeet sekä ydinenergiatuotannon riittävyyden ja turvallisuuden varmistaminen.

Hankintakeskus huolehtii ydinpolttoaineiden säännöllisestä ja tasapuolisesta toimituksesta EU:n käyttäjille. Se parantaa toimitusvarmuutta käyttäjille Euroopan unionissa.

Yhteisyritys hallinnoi EU:n osuutta ITER-hankkeessa (alun perin kansainvälinen lämpöydinkoereaktori), jonka tarkoituksena on osoittaa fuusioenergian tieteellinen ja teknologinen toteutettavuus. Se tekee yhteistyötä Japanin kanssa ydinfuusion tutkimus- ja kehityshankkeissa.