Siirry pääsisältöön

Eri toimielimet ja elimet

Organisaatiot ja niiden sijaintipaikat

Euroopan unionin toimielin- ja päätöksentekojärjestelmä on ainutlaatuinen, ja sitä kehitetään jatkuvasti. EU:lla on 7 toimielintä, 7 muuta elintä ja yli 30 erillisvirastoa, jotka sijaitsevat eri puolilla EU:ta. Yhdessä ne ajavat EU:n ja EU-kansalaisten yhteisiä etuja. 

Lisäksi EU:lla on 20 erityistehtäviä hoitavaa virastoa ja elintä sekä 4 toimielinten yhteistä palveluyksikköä.

Näillä kaikilla on omat erityistehtävänsä EU:n lainsäädännön ja politiikan suunnittelussa tai toimien täytäntöönpanossa, ja monet niistä ovat erikoistuneet tietyille erikoisaloille, kuten terveysasioihin, lääketieteeseen, liikenteeseen tai ympäristökysymyksiin.

EU:n päätöksentekoon osallistuu neljä päätoimielintä, jotka vastaavat yhdessä EU:n toiminnan painopisteistä, ja niillä on omat roolinsa lainsäädäntöprosessissa. Kyseiset elimet ovat: 

  • Euroopan parlamentti (Bryssel/Strasbourg/Luxemburg)
  • Eurooppa-neuvosto (Bryssel)
  • Euroopan unionin neuvosto (Bryssel/Luxemburg)
  • Euroopan komissio (Bryssel/Luxemburg/edustustot eri puolilla EU:ta). 

Niiden työtä täydentävät muun muassa seuraavat toimielimet:

  • Euroopan unionin tuomioistuin (Luxemburg)
  • Euroopan keskuspankki (Frankfurt)
  • Euroopan tilintarkastustuomioistuin (Luxemburg)

 

EU:n toimielimet ja muut elimet tekevät laajaa yhteistyötä eri jäsenmaissa sijaitsevien EU:n virastojen ja organisaatioiden kanssa, joiden ensisijaisena tehtävänä on panna EU:n toimintapolitiikat täytäntöön käytännön toimilla.

EU:n palveluksessa työskentelee noin 60 000 virkamiestä ja muuta toimihenkilöä 450 miljoonan EU-kansalaisen hyväksi, ja samalla heidän työnsä palvelee myös lukemattomia muita ihmisiä eri puolilla maailmaa. Henkilöstömäärä on suhteellisen pieni, kun otetaan huomioon, että esimerkiksi 67 miljoonan asukkaan Ranskassa pelkästään valtiovarainministeriön palveluksessa on noin 140 000 työntekijää.

Faktoja ja numerotietoa EU:sta

EU:n toimielimet

EU:n toimielinten toimivallasta, vastuualueista ja menettelyistä säädetään EU:n perussopimuksissa: sopimus Euroopan unionin toiminnasta (1957) ja sopimus Euroopan unionista (1992). Myöhemmin niiden toimivaltuuksiin on tehty joitakin muutoksia ja lisäyksiä Lissabonin sopimuksella (2007).  

EU:n neljä päätoimielintä päättävät tiiviissä yhteistyössä siitä, mitä asioita EU käsittelee ja sääntelee, ja käynnistävät ja koordinoivat lainsäädäntömenettelyjä omien tehtäviensä mukaisesti. 

Eurooppa-neuvosto ei varsinaisesti säädä lakeja, mutta se voi päättää EU:n toiminnasta tehtyyn sopimukseen (SEUT) tehtävistä muutoksista. Sen päätehtävänä on määritellä EU:n poliittinen suunta. Koko EU:ssa sovellettavien politiikkojen ja lakien laadinnasta vastaavat useimmissa tapauksissa Euroopan parlamentti, Euroopan unionin neuvosto ja Euroopan komissio. Prosessia kutsutaan tavalliseksi lainsäätämisjärjestykseksi.

Uusia lakeja ehdottaa yleensä komissio, ja ne hyväksytään Euroopan parlamentissa ja Euroopan unionin neuvostossa. Sen jälkeen jäsenvaltiot panevat lait täytäntöön ja komissio varmistaa, että niitä sovelletaan asianmukaisesti.

Muut elimet

Toimielinten lisäksi EU:lla on useita muita elimiä, jotka omassa erityisroolissaan tukevat EU:n tehtävien suorittamista. Osa niistä toimii toimielinten neuvonantajina (Euroopan talous- ja sosiaalikomitea, Euroopan alueiden komitea), toiset taas varmistavat, että toimielimet noudattavat EU:n sääntöjä ja menettelyjä (Euroopan oikeusasiamies, Euroopan tietosuojavaltuutettu). Euroopan ulkosuhdehallinto on ulkopoliittinen elin, joka tukee EU:ta ulkoasioissa.

Toimielinten yhteiset palveluyksiköt

EU:n toimielimet ovat perustaneet neljä yhteistä palveluyksikköä, jotka tukevat paitsi toimielinten myös muiden EU:n organisaatioiden työtä. Kullakin niistä on omat vastuualueensa, jotka liittyvät EU:n toimielinten keskeisiin tarpeisiin, kuten rekrytointiin, henkilöstön koulutukseen, tietotekniikkaan ja julkaisutoimintaan. EU:n julkaisutoimisto perustettiin vuonna 1969, mutta muut palveluyksiköt ovat uudempia: EU:n henkilöstövalintatoimisto perustettiin vuonna 2003, EU:n henkilöstökoulutuskeskus vuonna 2005 ja tietotekniikan kriisiryhmä vuonna 2012.

Erillisvirastot

EU:lla on tällä hetkellä yli 30 erillisvirastoa. Ne toimivat itsenäisinä oikeushenkilöinä erillään EU:n toimielimistä. Niiden toimiaikaa ei ole määritelty. 

Erillisvirastot tukevat EU:n politiikan ja toimien täytäntöönpanoa. Ne tukevat EU:n ja EU-maiden välistä yhteistyötä kokoamalla yhteen tietoja ja erityisosaamista sekä EU-elimistä että kansallisilta viranomaisilta.

Eri EU-maissa sijaitsevien erillisvirastojen työ liittyy asioihin, jotka näkyvät EU:n lähes 450 miljoonan asukkaan arjessa. EU:lla on omat virastonsa esimerkiksi elintarvikeasioita, lääkkeitä, oikeuslaitosten yhteistyötä, liikenneturvallisuutta, huumausaineiden torjuntaa ja ympäristöasioita varten.

Esimerkki:

Euroopan lääkevirasto on Amsterdamissa sijaitseva EU:n erillisvirasto. Se perustettiin vuonna 1995, ja sen tavoitteena on varmistaa ihmisille ja eläimille tarkoitettujen lääkkeiden tehokkuus ja turvallisuus kaikkialla EU:ssa. Se edistää myös lääkekehitykseen liittyvää tutkimusta ja innovointia. Lääkevirasto on edistänyt merkittävästi lastenlääkkeiden, harvinaisten sairauksien hoitokeinojen, pitkälle kehitetyssä terapiassa käytettävien lääkkeiden, kasvirohdosvalmisteiden ja eläinlääkkeiden kehittämistä. Sillä on tärkeä rooli toimissa, joilla vastataan AIDSin, syövän, Alzheimerin taudin ja diabeteksen kaltaisiin kansanterveyshaasteisiin. 

Kaikki erillisvirastot
Tutustu virustauteja koskevaan Euroopan lääkeviraston työhön

1. HELMIKUUTA 2022
Joint statement of the European Parliament, the Council of the EU and the European Commission on decentralised agencies
English
(1.09 MB - PDF)
Lataa

 

Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka

EU on perustanut kolme virastoa hoitamaan selkeästi määriteltyjä teknisiä, tieteellisiä ja hallinnointitehtäviä. Yhdessä ne auttavat EU:ta ja sen jäsenmaita toteuttamaan yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja siihen kuuluvaa yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa sekä hoitamaan muita EU:n ulkoisen toiminnan osa-alueita.

Puolustusvirasto tukee puolustusvoimavarojen kehittämistä ja EU-maiden välistä sotilasyhteistyötä. Se edistää puolustusalan tutkimusta ja teknologiaa, vahvistaa Euroopan puolustusteollisuutta ja toimii sotilaallisena yhdyspisteenä EU:n politiikassa.

Tutkimuslaitos laatii ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittisia analyysejä. Se myös järjestää keskustelufoorumeja EU:n politiikanlaadinnan tueksi ja osallistuu turvallisuusstrategiasta käytäviin keskusteluihin Euroopassa ja sen ulkopuolella.

Satelliittikeskus tarjoaa palveluita ja tietoja, jotka perustuvat pääasiassa maanhavainnointisatelliittien datan analyyseihin. Se antaa päättäjille ennakkovaroituksia mahdollisista kriiseistä, jotta diplomaattiset, taloudelliset ja humanitaariset toimet voidaan toteuttaa ajoissa.

Toimeenpanovirastot

Euroopan komissio on perustanut kuusi määräaikaista toimeenpanovirastoa hallinnoimaan EU:n ohjelmiin liittyviä erityistehtäviä. Niiden työ liittyy eri aloja, esimerkiksi terveysasioita, koulututusta, innovointia tai tutkimusta, koskeviin komission aloitteisiin. Toimeenpanovirastot ovat itsenäisiä oikeushenkilöitä.

Esimerkki:

Euroopan komissio perusti Euroopan innovaationeuvoston ja pk-yritysasioiden toimeenpanoviraston (EISMEA) kehittämään Euroopan innovaationeuvostoa ja tukemaan sen toimintaa. Innovaationeuvoston tehtävänä on kartoittaa ja edistää läpimurtoteknologioita ja -innovaatioita. Lisäksi EISMEA hallinnoi EU:n ohjelmia, jotka koskevat pk-yritystukea, innovaatioekosysteemejä, sisämarkkinoita, kuluttajapolitiikkaa ja alueiden välisiä innovointi-investointeja. Se varmistaa, että näistä ohjelmista rahoitetulla työllä saadaan tuloksia, ja tuottaa komissiolle arvokasta tietoa toimintapolitiikan tueksi.

Kaikki toimeenpanovirastot

Euratom-sopimukseen perustuvat virastot ja laitokset

Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen (Euratom, 1957) tavoitteiden tukemiseksi on perustettu kaksi Euratom-sopimukseen perustuvaa elintä. Euratom-sopimuksen tavoitteena on ydinenergian rauhanomaiseen käyttöön liittyvien kansallisten tutkimusohjelmien koordinointi, ydinenergia-alan osaamisen levittäminen, rahoituksen myöntäminen ja infrastruktuurihankkeet sekä ydinenergiatuotannon riittävyyden ja turvallisuuden varmistaminen.

Hankintakeskus huolehtii ydinpolttoaineiden säännöllisestä ja tasapuolisesta toimituksesta EU:n käyttäjille, mikä parantaa toimitusvarmuutta.

Yhteisyritys hallinnoi EU:n osuutta ITER-hankkeessa, jonka tavoitteena on osoittaa fuusioenergian tieteellinen ja teknologinen toteutettavuus. Se tekee yhteistyötä Japanin kanssa ydinfuusion tutkimus- ja kehityshankkeissa.